Yleistä vuorotteluvapaasta

Vuorotteluvapaa on järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle työstään, ja hän sopii tästä vapaasta työnantajansa kanssa vuorottelusopimuksella.  

Vapaan pituus on 100 - 180 kalenteripäivää. Vapaalle lähtevän työajan täytyy olla yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaassa on myös ikäraja, joka on tällä hetkellä 60 vuotta. Ikäraja ei kuitenkaan koske ennen vuotta 1957 syntyneitä henkilöitä.

Vapaa täytyy pitää yhdessä jaksossa. Jakson pituutta voidaan pidentää 180 kalenteripäivän puitteissa. Toisin sanoen vapaan enimmäiskesto pidennyksen kanssa voi olla enintään 180 kalenteripäivää. Pidentämisestä täytyy sopia viimeistään kaksi kuukautta ennen jo sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahasta ilman lapsikorotuksia. Vapaan aikana saadut palkka- tai muut työtulot sekä eräät sosiaalietuudet vaikuttavat korvauksen määrään. Korvaus lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon tuloista.

Vuorotteluvapaa päättyy jos vuorottelijalla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai eriyishoitorahaa ja ko. oikeus tai vapaa kestää yli 18 arkipäivää (lauantai luetaan mukaan). Sama koskee tilannetta, jos vuorottelijalle myönnetään vapaata, joka ajoittuu vuorotteluvapaan ajalle raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi.     

Vuorotteluvapaalle siirtyminen sisältää seuraavat ehdot:

  • Vuorottelijalla on vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Työhistoriaan lasketaan eläkettä kerryttänyt palkkatyö sekä yrittäjyysaika 18-vuotiaasta alkaen. Työhistoria lasketaan 31.12.2006 asti rekisteröityjen työssäoloaikojen perusteella. Tähän voidaan lukea myös alle 18-vuotiaana tehty työ mukaan. 1.1.2007 alkaen työhistoriaa lasketaan rekisteröityjen ansioiden perusteella. Työhistoriaan voidaan myös laskea aika, jonka jäsen on ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai aika, jolta jäsenelle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. Näitä aikoja voi sisältyä 20 vuoden työhistoriaan enintään neljännes. Myös toisessa EU- tai ETA-maassa työskentely lasketaan mukaan työhistoriaan. Työtä, joka on tehty ennen Suomen tai työskentelymaan liittymistä EU:hun, ei kuitenkaan lasketa mukaan.   
  • Vuorottelija on ollut kokoaikatyössä ja palvelussuhteessa samalle työnantajalle yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työajan on täytynyt olla yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. 13 kuukauden jakso voi sisältää enintään 30 palkatonta kalenteripäivää. Palkattomiksi päiviksi lasketaan palkaton loma-aika, lomautuspäivät ja lakkopäivät. Myös osittaisen hoitovapaa-ajan palkattomat päivät lasketaan 30 kalenteripäivän poissaoloon. Palkatonta sairauslomaa ei lasketa 30 kalenteripäivän poissaoloon, vaan se rinnastetaan työssäoloajaksi.  
  • Edellä mainittujen ehtojen on täytyttävä, jotta vapaalle voi jäädä. Vuorottelijan täytyy itse varmistaa, että hänellä täyttyy edellä mainitut ehdot, ennen kuin hän aloittaa keskustelut työnantajansa kanssa vapaalle jäämisestä.

Työnantajan täytyy palkata TE-toimistosta työtön työnhakija vuorotteluvapaan ajaksi. Ehtona on, että sijainen on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Lisäksi hänen on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. 90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, vaan hänelle riittää yhden päivän työttömyys. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on alle 30-vuotias ja suorittanut ammatti- tai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä vapaan alkamisesta. Arvioinnin siitä, täyttääkö sijainen vaaditut ehdot, tekevät TE-toimisto ja työnantaja yhdessä.

Vuorotteluvapaalle jäävän kannattaa varmistaa TE-toimistosta noin pari päivää ennen vapaan alkua, että kaikki tarvittavat asiakirjat on toimitettu TE-toimistoon. TE-toimistoon tulee toimittaa vuorottelusopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys sijaisen palkkaamisesta. Suositeltavaa on, että työnantaja toimittaa edellä mainitut asiakirjat TE-toimistoon. Vapaalle jäävän kannattaa kuitenkin varmistaa, että näin on toimittu, sillä vuorottelukorvausta ei voida maksaa, jos jokin asiakirja puuttuu TE-toimistosta.        

Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joita vapaalle siirtyvä on hoitanut. Mutta työajan on oltava vähintään vuorotteluvapaalle jäävän työajan pituinen.

Jos jäsen on jo kertaalleen ollut vuorotteluvapaalla, voi vuorotteluvapaalle jäädä seuraavan kerran vasta viiden vuoden työskentelyn jälkeen.

Vuorotteluvapaalta palaavalla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön vuorotteluvapaan jälkeen. Työsuhteen päättyminen työntekijästä riippumattomasta syystä vuorotteluvapaan 100 ensimmäisen kalenteripäivän aikana ei aiheuta vuorottelukorvauksen takaisinperintää, vaikka vapaa jäisi enimmäiskestoltaan alle 100 kalenteripäivän pituiseksi. Työntekijästä riippumaton syy on esimerkiksi työnantajan konkurssi tai työsuhteen päättyminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.