Yleistä vuorotteluvapaasta

Vuorotteluvapaa on vapaaehtoinen järjestely, jossa työntekijä jää vapaalle työstään, ja hän sopii tästä vapaasta työnantajansa kanssa vuorottelusopimuksella.  

Vapaan pituus on 100 - 180 kalenteripäivää. Jotta voisit päästä vuorotteluvapaalle, on työajan täytynyt olla yli 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaassa on myös ikäraja, joka tarkoittaa sitä, että vapaa on aloitettava vähintään kolme vuotta ennen työntekijän eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttymistä. Jos vanhuuseläkeikäsi on esimerkiksi 64 vuotta, vuorotteluvapaa on aloitettava viimeistään sen kuukauden aikana, kun täytät 61 vuotta. 

Vapaa täytyy pitää yhdessä jaksossa. Jakson pituutta voidaan pidentää 180 kalenteripäivän puitteissa. Toisin sanoen vapaan enimmäiskesto pidennyksen kanssa voi olla enintään 180 kalenteripäivää. Pidentämisestä täytyy sopia viimeistään kaksi kuukautta ennen jo sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.

Vuorotteluvapaan ajalta maksetaan vuorottelukorvausta, joka on 70 % työttömyyspäivärahasta ilman lapsikorotuksia. Korvaus lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon tuloista. Vuorottelukorvauksen suuruuteen ei lasketa mukaan luontoisetuja, jos saat edut myös vapaan aikana. Voit laskea korvauksen arviomäärän sähköisen asioinnin päivärahalaskurissa. Vapaan aikana saadut palkka- tai muut työtulot sekä eräät sosiaalietuudet vaikuttavat korvauksen määrään. Huomaa kuitenkin, että vuorotteluvapaan aikana ansaituissa palkkatuloissa ei ole 300 euron suojaosaa. Vuorottelukorvauksen määrää voit arvioida Päivärahalaskurista, jonka löydät kirjautumalla Sähköiseen asiointiin.

Vuorottelukorvausta ei voi saada, jos saat työnantajaltasi esimerkiksi lomapalkkaa, suoritat varusmiespalvelusta, olet yli kaksi viikkoa kokoaikatyössä muulla kuin oman työnantajasi palveluksessa tai olet päätoiminen yrittäjä. 

Vuorotteluvapaa päättyy, jos sinulla on oikeus saada sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa ja ko. oikeus tai vapaa kestää yli 18 arkipäivää (lauantai luetaan mukaan). Sama koskee tilannetta, jos sinulle myönnetään vapaata, joka ajoittuu vuorotteluvapaan ajalle raskauden ja synnytyksen tai lapsen hoidon vuoksi. 

Sinulla on oikeus palata aikaisempaan tai siihen rinnastettavaan työhön vuorotteluvapaasi jälkeen. Jos työsuhteesi päättyy sinusta riippumattomasta syystä vuorotteluvapaan 100 ensimmäisen kalenteripäivän aikana, työttömyyskassan maksamaa vuorottelukorvausta ei peritä takaisin, vaikka vapaa jäisi enimmäiskestoltaan alle 100 kalenteripäivän pituiseksi. Työntekijästä riippumaton syy on esimerkiksi työnantajan konkurssi tai työsuhteen päättyminen tuotannollisista ja taloudellisista syistä.

Jos olet jo kertaalleen ollut vuorotteluvapaalla, voi vuorotteluvapaalle jäädä seuraavan kerran vasta viiden vuoden työskentelyn jälkeen.     

Vuorotteluvapaalle siirtyminen sisältää seuraavat ehdot:

Työhistoriaa 20 vuotta

Sinulta täytyy löytyä vähintään 20 vuoden työhistoria ennen vapaan alkamista. Työhistoriaan lasketaan eläkettä kerryttänyt palkkatyö sekä yrittäjyysaika 18-vuotiaasta alkaen. Työhistoria lasketaan 31.12.2006 asti rekisteröityjen työssäoloaikojen perusteella. Tähän voidaan lukea myös alle 18-vuotiaana tehty työ mukaan. 1.1.2007 alkaen työhistoriaa lasketaan rekisteröityjen ansioiden perusteella. Työhistoriaan voidaan myös laskea aika, jonka olet ollut hoitovapaalla, varusmies- tai siviilipalveluksessa tai aika, jolta sinulle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. Näitä aikoja voi sisältyä 20 vuoden työhistoriaan enintään neljännes. Myös toisessa EU- tai ETA-maassa työskentely lasketaan mukaan työhistoriaan. Työtä, joka on tehty ennen Suomen tai työskentelymaan liittymistä EU:hun, ei kuitenkaan lasketa mukaan.   

Työssä vähintään 13 kuukautta 

Sinun on täytynyt olla kokoaikatyössä ja palvelussuhteessa samalle työnantajalle yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vapaan alkamista. Työajan on täytynyt olla yli 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. 13 kuukauden jakso voi sisältää enintään 30 palkatonta kalenteripäivää. Palkattomiksi päiviksi lasketaan esimerkiksi palkaton loma-aika, lomautuspäivät ja lakkopäivät. Myös osittaisen hoitovapaa-ajan palkattomat päivät lasketaan 30 kalenteripäivän poissaoloon. Palkatonta sairauslomaa ei lasketa 30 kalenteripäivän poissaoloon, vaan se rinnastetaan työssäoloajaksi.  

Edellä mainittujen ehtojen on täytyttävä, jotta voisit jäädä vapaalle. Sinun täytyy itse varmistaa, että edellä mainitut ehdot täyttyvät, ennen kuin aloitat keskustelut työnantajasi kanssa vapaalle jäämisestä.

Työtön työnhakija vapaan ajalle

Työnantajan täytyy palkata TE-toimistosta työtön työnhakija vuorotteluvapaasi ajaksi. Ehtona on, että sijainen on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vapaata edeltävän 14 kuukauden aikana. Lisäksi hänen on oltava työttömänä työnhakijana TE-toimistossa välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. 90 kalenteripäivän työttömyyttä ei edellytetä, jos sijainen on alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias, vaan hänelle riittää yhden päivän työttömyys. Yhden päivän työttömyys riittää myös, jos sijainen on alle 30-vuotias ja suorittanut ammatti- tai korkeakoulututkinnon vuoden sisällä vapaan alkamisesta. Arvioinnin siitä, täyttääkö sijainen vaaditut ehdot, tekevät TE-toimisto ja työnantaja yhdessä.

Sinun kannattaa varmistaa TE-toimistosta muutamaa päivää ennen vapaan alkua, että kaikki tarvittavat asiakirjat on toimitettu TE-toimistoon. TE-toimistoon tulee toimittaa vuorottelusopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys sijaisen palkkaamisesta. Suositeltavaa on, että työnantaja toimittaa edellä mainitut asiakirjat TE-toimistoon. Sinun kannattaa kuitenkin varmistaa, että näin on toimittu, sillä vuorottelukorvausta ei voida maksaa, jos jokin asiakirja puuttuu TE-toimistosta. Työtöntä ei tarvitse palkata hoitamaan sinun työtehtäviäsi, mutta työajan on oltava vähintään sama kuin mitä sinulla on ollut. 

HUOM! Vuorotteluvapaajärjestelmä ollaan lakkauttamassa 1.8.2024 alkaen. Alustavan tiedon mukaan Vuorotteluvapaalle voisi jäädä vielä 31.7.2024, jos vuorottelusopimus toimitetaaan TE-toimistolle 31.7.2024 mennessä sekä vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä on viimeistään 31.7.2024. Mutta tämä tieto voi vielä muuttua.