Ansiopäivärahan myöntämiselle voi olla este

Ansiopäivärahan myöntämiselle voi olla erilaisia esteitä. Seuraavaksi on kerrottu tarkemmin, mitkä etuudet tai tilanteet vaikuttavat siihen, ettei ansiopäivärahaa voida myöntää.   

Omavastuuaika

Ennen kuin ansiopäivärahan maksaminen voi alkaa, asetetaan omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Omavastuuajan pituuteen tehtiin lakimuutos. Sen täytyy vastata 1.1.2024 alkaen seitsemää täyttä työpäivää aiemman viiden päivän sijaan. Omavastuuajan tulee täyttyä enintään kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos ensimmäinen omavastuupäivä on viikolla 8, esimerkiksi perjantaina, viimeinen mahdollinen ajankohta kartuttaa omavastuupäiviä on viikolla 15. Omavastuupäiviä voi kertyä yhden kalenteriviikon ajalta enintään viisi. Lisäksi työ-, korvaus- työ- ja omavastuupäiviä voi olla yhden kalenteriviikon aikana enintään viisi. Jos kalenteriviikolla on esimerkiksi neljä normaalipituista työpäivää, voidaan ko. viikolta ottaa enintään yksi omavastuupäivä. 

Omavastuuaika on siis seitsemän arkipäivää, jos olet kokonaan työtön. Jos olet osa-aikatyössä, omavastuuaikaan lasketaan ”työttömät’ tunnit. Jos päivittäinen työaikasi on 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa ja alan täysiaikainen työ on 37,5 tuntia viikossa, voidaan omavastuuaikaan laskea 3,5 tuntia päivää kohti ja 17,5 tuntia viikkoa kohti. Näitä omavastuutunteja täytyy olla yhteensä 7 x 7,5 tuntia eli 52,5 tuntia (= vastaa kolmea työviikkoa), ennen kuin omavastuuaika on täyttynyt.

Omavastuuaika on edelleen viisi päivää, jos omavastuuaika alkaa vuoden 2023 puolella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi lomautustilanteessa sitä, että omavastuuaika on viisi päivää, jos lomautus alkaa viimeistään 29.12.2023 ja tämä päivä voidaan huomioida omavastuupäiväksi. Koska omavastuuaika täytyy kerätä kahdeksan kalenteriviikon aikana, riittää, että loput omavastuupäivät kerätään edellisessä esimerkissä viikon 7/2024 loppuun mennessä. Omavastuuajan voi kerätä lomautuksessa nelipäiväisistä työviikoista esimerkiksi siten, että lomautuspäivät ovat 29.12.2023, 19.1.2024, 26.1.2024, 2.2.2024 ja 16.2.2024. Jos kävisi niin, että 29.12.2023 päivää ei voisi huomioida (syyllä ei ole merkitystä) omavastuupäiväksi, omavastuuaika ei olisi enää viisi päivää, vaan seitsemän päivää. Tämä johtuu siitä, että omavastuuajan kerääminen alkaisi kokonaan vuoden 2024 puolella.  

Uutta omavastuuaikaa ei aseteta uudelleen, jos työssäoloehto täyttyy uudelleen ja uusi päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edellisen päivärahakauden alkamisesta. Esimerkiksi jos sinulle on ryhdytty maksamaan ansiopäivärahaa omavastuuajan jälkeen 1.6.2023 alkaen, uutta omavastuuaikaa ei aseteta, jos olet työssä 26 viikkoa ja uusi päivärahakausi alkaa viimeistään 31.5.2024. Jos päivärahakausi alkaa yli vuoden kuluttua edellisen päivärahakauden alkamisesta, esimerkiksi 1.6.2024, omavastuuaika asetetaan uudelleen.

Lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista

Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksettu lomakorvaus siirtää ansiopäivärahaoikeuden alkamista. Tämä tarkoittaa sitä, että lomakorvaus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä. Lomakorvaus jaksotetaan, jos työsuhde päättyy 1.1.2024 tai sen jälkeen. 

Lomakorvaus maksetaan lomapäivistä, jotka ovat jääneet työsuhteen aikana pitämättä. Jos lomapäiviä on jäänyt pitämättä esimerkiksi kuukausipalkan verran, ansiopäivärahan maksaminen siirtyy noin kuukaudella eteenpäin. Osa-aikatyöstä ja enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta. Mutta lomakorvaus lasketaan mukaan palkkaan, jonka perusteella maksetaan soviteltua ansiopäivärahaa.

Jos yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön päättyessä maksetaan lomakorvauksen lisäksi myös työsuhteen päättymiseen liittyvää taloudellista etuutta, nämä lasketaan yhteen ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä.  

Lomakorvauksen jaksotusajan laskeminen

Lomakorvauksen jaksottaminen tehdään niin, että lomakorvausta verrataan päiväpalkkaan, joka on laskettu samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta laskettu päiväpalkka. Jaksotusta varten lasketusta päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 3,76 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään.

Esimerkki: Kokoaikainen työsuhde on 1.7.2023-31.1.2024. Kuukausipalkka on 2 500 €. Bruttopalkka on työsuhteen ajalta 18 900 euroa. Summaan sisältyy pitämättömistä lomapäivistä (14 kpl) maksettu lomakorvaus 1 400 euroa.  Ajalle 1.7.2023-31.1.2024 sisältyy 153 päivää (= 30 viikkoa 3 päivää), koska jakajaan lasketaan mukaan päivät maanantaista perjantaihin. Bruttopalkasta vähennetään lomakorvaus 1 400 euroa. Jäljelle jäävä bruttopalkka 17 500 jaetaan 153:lla, jolloin päiväpalkaksi saadaan 114,38 euroa. Työsuhteen päättyessä maksettu lomakorvaus jaetaan päiväpalkalla (1 400 €/114,38 €), jolloin jaksotettavien päivien lukumääräksi saadaan 12 päivää. Jaksotusaika on kaksi viikkoa ja kaksi päivää (1.2.–16.2.2024), koska yhteen kalenteriviikkoon voi sisältyä enintään viisi jaksotuspäivää. Jos joudutaan ottamaan työttömyysturvan omavastuuaika, se voidaan ottaa vasta lomakorvauksen jaksotusajan jälkeen eli maanantaista 19.2.2024 alkaen.

Ansiopäivärahaa ei myöskään voida maksaa (lista ei ole tyhjentävä), jos

  • saat kokoaikatyön palkkaan perustuvaa lomapalkkaa  
  • et ole työnhakijana TE-toimistossa
  • saat raskaus- tai vanhempainrahaa
  • saat erityisraskausrahaa tai erityishoitorahaa
  • saat ansionmenetyskorvausta
  • saat kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (huomaa, että tämä eläke ei ole sama asia kuin osittainen varhennettu vanhuuseläke)
  • saat täysiin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä
  • suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta
  • olet päätoiminen opiskelija, eikä ole kyse lyhytkestoisista opinnoista tai työllistymistä edistävästä palvelusta
  • olet alle 18-vuotias
  • olet täyttänyt 65 vuotta. Ansiopäivärahaa voidaan poikkeuksellisesti maksaa myös 65 vuotta täytettyäsi, jos et saa vanhuuseläkettä ja sinut on lomautettu, sinulla on sääestepäiviä tai olet estynyt työskentelemästä muiden työtaistelutoimenpiteiden vuoksi. Päivärahan maksaminen päättyy viimeistään täytettyäsi 68 vuotta.

Oikeuden ansiopäivärahaan voi menettää työmarkkinoilta poissaolon vuoksi

Sinun täytyy olla työmarkkinoilla säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan. Työmarkkinoilla olo tarkoittaa sitä, että olet työssäoloehdon täyttävässä työssä, työllistyt yritystoiminnassa tai olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Jos olet poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, menetät oikeuden ansiopäivärahaan, ellei sinulla ole ollut työttömyysturvassa määriteltyä hyväksyttävää syytä poissaolollesi. Oikeus ansiopäivärahaan palautuu vasta sen jälkeen, kun olet poissaolon jälkeen ollut työssä vähintään 26 viikkoa ja täyttänyt työssäoloehdon tänä aikana. Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi alle kolmevuotiaan lapsesi hoitaminen kotona, päätoiminen opiskelu, asevelvollisuus ja sairauspäiväraha- tai kuntoutustukiaika. Huomaa, että tukipakettiaika ei ole hyväksyttävää syytä olla poissa työmarkkinoilta, joten sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi työsuhteen päätyttyä, vaikka saisit tukipaketin. Myöskään lisäeläkkeen saaminen ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. 

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja ylimääräisen rahasuorituksen maksaminen estävät ansiopäivärahan maksamisen

Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos sinulla on oikeus saada työnantajaltasi irtisanomisajan palkkaa tai -korvausta, mutta olet luopunut tästä joko kokonaan tai olet sopinut esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, sinulle ei voida maksaa ansiopäivärahaa siltä ajalta, jolta sinulla olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai irtisanomiskorvausta.   

Ansiopäivärahan maksamisen estää myös sellainen työnantajan maksama rahasuoritus (esimerkiksi erokorvaus, tukipaketti tai motivaatiobonus), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuvan työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta usean kuukauden ajan ennen työsuhteesi päättymistä. Jos rahasuoritus joudutaan tulkitsemaan ylimääräiseksi korvaukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut erät yhteen ja jaksottaa koko rahamäärän työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen tapahtuu siten, että työnantajan maksaman rahasuorituksen määrää verrataan päiväpalkkaan, joka on laskettu samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta laskettu päiväpalkka. Jaksotusta varten lasketusta päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 3,76 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään. Jos sinulle on maksettu myös lomakorvaus taloudellisen etuuden lisäksi, nämä lasketaan yhteen ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien.

Edellä mainittu koskee myös tilannetta, jos työnantajalla on velvollisuus järjestää sinulle koulutusta tai valmennusta työsopimuslain 7 luvun 13 §:n perusteella, mutta otat koulutukseen varatun summan rahana (esim. koulutuskorvauksena). Tällöin on kysymyksessä taloudellinen etuus, joten rahasumma jaksotetaan edellä kuvatulla tavalla. Jos työnantaja laiminlyö koulutusvelvoitteensa ja maksaa työsopimuslain 7 luvun 14 §:n perusteella korvausta laiminlyönnistään, korvausta ei jaksoteta.  

Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska sinun täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan jaksotusajan jälkeen.

Jos olet työssä jaksotuksen aikana tai työt jatkuvat jaksotuksen jälkeen niin pitkään, täytät 26 viikon työssäoloehdon uudelleen, ansiopäivärahan taso lasketaan tämän työn perusteella, kun ryhdyt saamaan ansiopäivärahaa jaksotusajan ja työn päättymisen jälkeen. 

Jos TE-toimisto on asettanut sinulle karenssin, tämä kuluu samanaikaisesti taloudellisen etuuden jaksotusajan kanssa. Sen sijaan ansiopäivärahan omavastuuaika voidaan asettaa vasta jaksotusajan jälkeen. 

TE-toimiston karenssit

TE-toimisto voi asettaa eripituisia karensseja eli ajanjakson, jolta ansiopäivärahaa ei voida maksaa, jos olet jollain tavalla itse vaikuttanut työttömyyteesi. Karenssin pituuteen lasketaan kaikki kalenteripäivät. Saat tarkempia tietoja karensseista sekä työn hakemiseen liittyvistä velvoitteista TE-toimistosta.  

45 päivän karenssin voi saada, jos olet eronnut työstä ilman hyväksyttävää syytä tai olet itse aiheuttanut yli viisi päivää kestäneen työsuhteen päättymisen. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, on karenssi 30 päivää.  

45 päivän karenssin voi saada myös siinä tapauksessa, että kieltäydyt työstä, jota työnantaja on sinulle yksilöllisesti tarjonnut tai kieltäydyt sellaisesta työstä, jota olet hakenut ja tullut siihen valituksi. Jos työn olisi ollut tarkoitus kestää enintään kaksi viikkoa, on karenssin pituus 30 päivää.   

Työnhakuvelvoitteen noudattamatta jättämisestä voi seurata 7 tai 14 päivän karenssi. Jos menettely on toistuvaa, tämä voi johtaa ansiopäivärahan päättymiseen. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa uudestaan vasta sen jälkeen, kun olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään 12 kalenteriviikkoa. 

Jos osallistut työllistymistä edeltävään palveluun (esim. työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kokeilu, työnhakuvalmennus) ansiopäivärahaa maksetaan palvelun ajalta, vaikka TE-toimiston antama karenssi olisi asetettu samalle ajalle.