Työttömyysturvasanasto

Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha on sama asia kuin työttömyyspäiväraha. Työttömyyskassat maksavat työttömyyspäivärahan ansiosidonnaisena päivärahana eli ansiopäivärahana, kun taas Kelan maksama työttömyyspäiväraha tarkoittaa peruspäivärahaa. Ansiopäivärahasta puhutaan myös nimellä työttömyyskorvaus, vaikka työttömyyskassat eivät enää maksa korvauksia, vaan työttömyyspäiväraha tai ansiopäiväraha on etuus. Ansiopäivärahaa voi saada työttömyyskassan jäsen, joka täyttää ansiopäivärahan maksamisen edellytykset, kuten esimerkiksi jäsenyys- ja työssäoloehdon. Ansiopäiväraha koostuu perusosasta ja palkkaan sidotusta ansio-osasta. Perusosa on samansuuruinen kuin Kelan maksama täysimääräinen peruspäiväraha (37,21 € vuonna 2023). Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3 534,95 €, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. 

Päiväpalkka lasketaan palkkatulojen keskiarvosta. Ansiopäivärahan laskennasta on kerrottu tarkemmin kohdassa ansiopäivärahan suuruus. Ansiopäivärahan arviomäärän voi laskea sähköisessä asiointijärjestelmässä.

Eläkeputki

Eläkeputki on vakiintunut sanonta työttömyysturvassa. Eläkeputkella tarkoitetaan lisäpäiväoikeutta, eli päivärahan maksamista yli normaalin enimmäisajan (300-500 päivää). Lisäpäiväoikeus poistuu asteittain, mutta oikeus lisäpäiviin on edelleen seuraavasti:

Jos olet syntynyt vuosina 1957-1960, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 61 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä.

Jos olet syntynyt vuonna 1961 tai vuonna 1962, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 62 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä.

Jos olet syntynyt vuonna 1963, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 63 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä. 

Jos olet syntynyt vuonna 1964, voit päästä lisäpäiville, jos olet täyttänyt 64 vuotta ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä. 

Lisäksi sinulla pitää olla kaikissa tapauksissa eläkevakuutettua työtä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana enimmäisajan täyttymisestä taaksepäin laskettuna saadaksesi lisäpäiviä. Voimme maksaa ansiopäivärahaa 65 ikävuoteen asti. 

Vuonna 1965 tai sen jälkeen syntyneillä ei ole enää lisäpäiväoikeutta. 

Lisäpäiville siirtyminen ei edellytä sinulta toimenpiteitä, vaan työttömyyskassa tarkistaa oikeuden lisäpäiviin automaattisesti siinä vaiheessa, kun tämä tuleee ajankohtaiseksi päivärahan hakuvaiheessa. Jos sinulla ei ole oikeutta lisäpäiviin, saat asiasta kielteisen päätöksen. 

Jos sinulle maksetaan jo lisäpäiviä, enimmäisaikalaskuria ei enää nollata eikä ansiopäivärahaa lasketa uudelleen, vaikka olisit työssä ja sinulle täyttyisi uusi 26 viikon työssäoloehto lisäpäivien maksamisen aikana.

Enimmäisaikalaskurin eli päivien nollaus

Työttömyyskassa ”nollaa” maksetut päivärahapäivät aina sen jälkeen, kun 26 viikon työssäoloehto täyttyy uudelleen. Työssäoloehtoa kartuttaa jokainen vähintään 18 tunnin työviikko, josta on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy palkan olla kokoaikatyöstä vähintään 1 331 €/kk (vuonna 2023). Maksetut ansiopäivärahapäivät nollataan aina sen jälkeen kun 26 viikon työssäoloehto on täyttynyt, vaikka ansiopäiviä olisi vielä enimmäisaikalaskurissa jäljellä. 26 viikon työssäoloehto täytyy kerryttää 28 kuukauden aikana työttömyyden alkamisesta taaksepäin laskettuna.

Karenssi

Karenssit ovat TE-toimistojen asettamia ajanjaksoja, joilta päivärahaa ei voida maksaa. Työttömyyskassa ei voi vaikuttaa siihen, asettaako TE-toimisto karenssin vai ei, koska karenssin asettaminen on aina työvoimapoliittinen asia. Jos TE-toimisto asettaa karenssin, se lähettää työttömyyskassalle asiasta työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyyskassa antaa päätöksen lausunnon johdosta. Voit tämän jälkeen valittaa päätöksestä sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunnalle.

Lapsikorotus

Ansiopäivärahaan maksetaan lapsikorotusta. Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotuksen määrä vuonna 2023 on 7,01 euroa yhdestä lapsesta,10,29 euroa kahdesta lapsesta ja 13,26 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotusta.

Omavastuuaika

Omavastuuaika on viittä työpäivää vastaava aika ja sen tulee täyttyä enintään 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika asetetaan aina silloin, kun ansiopäivärahaa haetaan ensimmäistä kertaa. Uusi omavastuuaika asetetaan myös, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen ja uusi ansiopäivärahan enimmäisaika alkaa yli vuoden kuluttua edellisen enimmäisajan alkamisesta. 

Omavastuuaika on viisi arkipäivää, jos olet kokonaan työtön. Jos olet osa-aikatyössä, omavastuuaikaan lasketaan ”työttömät’ tunnit. Jos päivittäinen työaikasi on 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa ja alan täysiaikainen työ on 37,5 tuntia viikossa, voidaan omavastuuaikaan laskea 3,5 tuntia päivää kohti ja 17,5 tuntia viikkoa kohti. Näitä omavastuutunteja täytyy olla yhteensä 5 x 7,5 tuntia eli 37,5 tuntia (= vastaa kahta viikkoa ja yhtä päivää), ennen kuin omavastuuaika on täyttynyt.

Palkkatukityö

Työnantajalle voidaan tietyin edellytyksin myöntää palkkatukea. Palkkatuetusta työstä luetaan 75 % työssäoloehtoon. Jotta 26 viikon työssäoloehto täyttyisi palkkatukityöstä kokonaan, täytyy työn kestää vähintään 35 viikkoa. Sen sijaan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetystä palkkatukityöstä työssäoloehtoa kertyy täysimääräisesti.   

Palkkatukityön täytyy täyttää työssäoloehdon palkka- ja työaikavaatimukset, jotta työ kelpaa työssäoloehtoon. 

Palkkatyöntekijä

Palkkatyöntekijäksi katsotaan palkansaaja, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Palkansaajakassan jäseneksi pääsee vain palkansaaja ja ainoastaan palkansaaja voi vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa työttömyyden varalle. Huomaa, että puolison yrityksessä työskentely saattaa olla yritystoimintaa eikä työttömyysturvassa tarkoitettua palkkatyötä. Asiasta on kerrottu tarkemmin kohdassa yrittäjyys.

Soviteltu päiväraha

Työttömyyskassa voi maksaa soviteltua päivärahaa, jos olet esimerkiksi osa-aikatyössä tai sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta. Tarkemmat edellytykset voit tarkistaa kohdasta työnteko ja tulot ansiopäivärahalla. Soviteltua päivärahaa maksetaan joko kuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Sovitellussa päivärahassa on ns. suojaosa, mikä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahaa maksetaan täysimääräisenä, jos tulot jäävät alle suojaosan. Suojaosa on 300 €, jos päivärahaa maksetaan kuukausittain. Jos päivärahaa maksetaan neljän kalenteriviikon jaksoissa, suojaosa on 279 €. Soviteltu päiväraha lasketaan siten, että suojaosan ylimenevistä tuloista huomioidaan puolet. Esimerkiksi jos ennakonpidätyksen alainen palkka on 1 000 €/kk, täysimääräisestä päivärahasta vähennetään 350 €/kk (1 000 € − 300 € = 700 € -> 700 €/2 = 350 €). 350 € jaetaan 21,5:llä, jolloin saadaan määrä, joka vähentää sinun täysimääräistä ansiopäivärahaasi per päivä. Tässä tapauksessa täysimääräinen ansiopäiväraha vähenisi 16,28 € (350 € / 21,5 = 16,28 €) per päivä kuukauden hakujakson ajalta. Palkka ja soviteltua päiväraha kuukaudessa voivat yhteensä olla enintään 100 % päivärahan perusteena olevasta palkasta.    

Soviteltu päiväraha ja enimmäisajan kuluminen

Enimmäisaika kuluu sovitellussa päivärahassa siten, että työttömyyskassan maksama soviteltu päiväraha (brutto) jaetaan täysimääräisellä ansiopäivärahalla. Näin saadaan enimmäismäärää kuluttavien päivien lukumäärä maksettavalta ajalta. Jos kassan maksama brutto on 750 euroa kuukaudessa ja täysimääräinen ansiopäiväraha on 75 euroa kuukaudessa, enimmäisaika hidastuu noin puolella eli enimmäisaika kuluu noin 10 päivällä kuukaudessa.

Työskentelyvaatimus ansiopäivärahan maksamiselle (työssäoloehto)

Ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä on, että olet ollut työttömyyskassan jäsenyysaikanasi työssä. Tätä kutsutaan työssäoloehdoksi. Työssäoloehtovaatimus on 26 viikkoa ja työajan täytyy olla vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Toisin sanoen sinulla täytyy olla 26 kappaletta vähintään 18-tuntisia kalenteriviikkoja jäsenyysaikanasi ollaksesi oikeutettu ansiopäivärahaan. 26 viikon työskentelyn tulee täyttyä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjakoista tai täyttyä yhdenjaksoisesta työsuhteesta, vaan työviikkoja voi kerätä esimerkiksi tilapäistöistä. Työssäoloehdon tulee täyttyä kassan jäsenyysaikana. Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää ns. hyväksyttävästä syystä. Näitä ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, palkaton sairausloma, asevelvollisuus ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito.    

Vakuutusehto

Vakuutusehto tarkoittaa jäsenyysehtoa eli sitä, että olet ollut työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja täyttänyt tänä aikana työssäoloehdon saadaksesi ansiopäivärahaa. 

Yrittäjä

Työttömyysturvassa päätoimiseksi yrittäjäksi saatetaan tulkita henkilö, joka työskentelee palkkatyöntekijänä. Jos esimerkiksi työskentelet palkkatyössä perheyrityksessä, josta sinulla on omistusosuus, saatat olla työttömyysturvassa yrittäjä. Katso tarkemmat määritelmät yrittäjyydestä kohdasta yrittäjyys.

Sivutoiminen yrittäjä voi saada päivärahaa, jos yritystoiminta katsotaan niin pienimuotoiseksi, että toiminta ei estä kokoaikaisen työn vastaanottamista. Tämän tutkii aina TE-toimisto, ei työttömyyskassa.