Työttömyysturvamuutokset 2024
Työttömyysturvaan tehtiin useita muutoksia (ns. ensimmäinen lakipaketti), jotka hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa 2023. Viikolla 9/2024 annettiin hallituksen esitys toisesta lakipaketista, joka sisältää mm. ansiopäivärahan porrastamisen sekä ikäsidonnaisista poikkeussäännöistä luopumisen. Myös vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista koskeva hallituksen esitys on annettu viikolla 9/2024. Tälle sivulle on koottu ensimmäiseen lakipakettiin sisältyneet muutokset niiden voimaantulojärjestyksessä. Sivun lopussa on kooste toisesta lakipaketista, jota koskeva hallituksen esitys on annettu eduskunnalle. Lisäksi sivun lopussa on kooste vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamista koskevasta hallituksen esityksestä. Sivun sisältöä päivitetään sitä mukaa kun saamme tarkempia tietoja toisen lakipaketin valmistelun etenemisestä. (Sivua päivitetty 8.3.2024)
Ensimmäinen lakipaketti (on jo hyväksytty)
Omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen
Työttömyysturvassa on omavastuuaika, joka asetetaan ennen kuin ansiopäivärahan maksaminen voi alkaa. Omavastuuaika oli aikaisemmin viittä täyttä työpäivää vastaava, mutta se piteni seitsemään päivään vuoden 2024 alusta. Muutos tuli voimaan niin, että omavastuuaika on seitsemän päivää, jos omavastuuaika alkaa 1.1.2024 tai sen jälkeen. Omavastuuaika on edelleen viisi päivää, jos sen asettaminen on alkanut vuoden 2023 puolella. Omavastuuaika on esimerkiksi viisi päivää, jos työttömyys tai lomautus on alkanut perjantaina 29.12.2023 ja tämä päivä voidaan laskea omavastuupäiväksi. Omavastuuaika täytyy edelleen kerryttää kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos ensimmäinen omavastuupäivä on ollut esimerkiksi keskiviikkona 27.12.2023 (viikko 52), loput omavastuupäivät täytyy kerryttää viikon 7/2024 loppuun mennessä.
Lomakorvaus jaksotetaan, jos yli kaksi viikkoa kestävä työsuhde päättyy 1.1.2024 tai sen jälkeen
Lomakorvauksen jaksottaminen tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahaa ei voida maksaa ajalta, jolle lomakorvaus jaksotetaan. Lomakorvaus toisin sanoen siirtää ansiopäivärahan maksamisen alkamista. Jos lomapäiviä on jäänyt pitämättä esimerkiksi kuukausipalkan verran, ansiopäivärahan maksaminen siirtyy noin kuukaudella eteenpäin. Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan yli kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä. Osa-aikatyöstä ja enintään kaksi viikkoa kestävästä kokoaikatyöstä maksettua lomakorvausta ei jaksoteta jatkossakaan, koska korvaus otetaan huomioon ansiopäivärahan sovittelussa (soviteltu päiväraha).
Lomakorvauksen jaksotus koskee työsuhteita, jotka päättyvät 1.1.2024 tai sen jälkeen. Vuoden 2023 puolella päättyneen työsuhteen perusteella maksettua lomakorvausta ei jaksoteta.
Jos joudutaan asettamaan työttömyysturvan omavastuuaika, se voidaan asettaa vasta lomakorvauksen jaksotusajan jälkeen. Sen sijaan TE-toimiston asettama karenssiaika kuluu samanaikaisesti lomakorvauksen jaksotusajan kanssa. Jos työsuhteen päättyessä maksetaan taloudellista etuutta lomakorvauksen lisäksi, nämä lasketaan yhteen ja jaksotetaan työsuhteen päättymisestä.
Lapsikorotuksen maksaminen työttömyysturvaetuuksiin päättyy 31.3.2024
Työttömyysturvaan ei makseta enää lapsikorotusta 1.4.2024 alkaen. Huollettavista alaikäisistä lapsista maksetaan vielä lapsikorotusta tammi-maaliskuulta lasten lukumäärän mukaan. Lapsikorotusta maksetaan työttömyysturvassa ansiopäivärahaan, peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja liikkuvuusavustukseen. Määrä on vuonna 2024 noin 125–237 euroa kuukaudessa. Lapsikorotus oli vuonna 2023 korkeampi, noin 150–285 euroa kuukaudessa, koska lapsikorotukseen tehtiin määräaikainen ylimääräinen 20 prosentin indeksikorotus vuodelle 2023.
Sovitellun päivärahan suojaosaa (300 euroa) ei ole enää 1.4.2024 alkavissa hakujaksoista
Sovitellun päivärahan suojaosa poistetaan 1.4.2024 alkaen. Nykyisin voi tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa ansiopäivärahaan, ja 300 euron ylittävät tulot vähentävät ansiopäivärahaa 50 sentillä euroa kohden. 1.4.2024 alkaen tulot leikkaavat ansiopäivärahaa 50 sentillä euroa kohden heti ensimmäisestä ansaitusta eurosta lähtien. Tämän myötä soviteltu päiväraha leikkautuu 150 eurolla kuukaudessa.
Lakimuutos tulee voimaan siten, että suojaosaa ei ole enää 1.4.2024 tai sen jälkeen alkavissa hakujaksoissa. Suojaosaa ei siis ole enää, jos hakujakso on 1.4.-30.4.2024. Suojaosa huomioidaan kuitenkin edelleen sovitellun päivärahan laskennassa, jos hakujakso alkaa maaliskuun puolella. Hakujakso on esimerkiksi 16.3.-15.4.2024.
Työssäoloehto pitenee ja muutetaan tuloperusteiseksi 2.9.2024
Ansiopäivärahan työskentelyedellytys (työssäoloehto) pitenee 12 kuukauteen nykyisestä kuudesta kuukaudesta. Lisäksi työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi eli euroistetaan. Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoloehtoa kertyy jatkossa maksetun palkan perusteella, kun sitä kertyy nyt työtuntien perusteella.
Ansiopäivärahan saaminen edellyttää siis jatkossa vähintään 12 kalenterikuukauden työskentelyä. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolikkaina kuukausina, jos kalenterikuukauden ajalta on maksettu palkkaa vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa. Tällöin kaksi puolikkaana kertynyttä kalenterikuukautta vastaa yhtä täyttä työssäoloehtokuukautta. 12 kalenterikuukauden työssäoloehtoon ja euroistamiseen siirrytään 2.9.2024. Jos työttömyys alkaa ennen 2.9.2024, esimerkiksi 26.8.2023, työssäoloehdon pituus on edelleen 26 viikkoa, ja työssäoloehtoa kertyy työtuntien perusteella.
Indeksikorotukset jäädytetään
Indeksikorotukset jäädytetään vuosina 2024–2027. Indeksikorotuksia ei tehdä työttömyysetuuksiin edellä mainittuina vuosina. Tämä tarkoittaa ansiopäivärahan osalta sitä, että ansiopäivärahan perusosa ja taitekohta pysyvät vuoden 2023 tasossa (37,21 euroa/pv).
Hallituksen esitys toisesta lakipaketista
Toisesta lakipaketista on annettu hallituksen esitys viikolla 9/2024. Hallituksen esitys sisältää ansiopäivärahan porrastamisen sekä muutoksia ikäsidonnaisiin poikkeussäännöksiin ja palkkatukityöhön. Vuorotteluvapaan lakkauttamisesta on myös annettu hallituksen esitys. Huomaathan, että muutoksia voi tulla eduskuntakäsittelyn aikana. Alla kooste esityksistä. (Päivitetty 8.3.2024)
Ansiopäivärahan tason porrastus
Ansiopäivärahan tason porrastaminen tarkoittaisi sitä, että ansiopäivärahan taso leikkautuisi 80 prosenttiin alkuperäisestä ansiopäivärahasta sen jälkeen, kun ansiopäivärahaa olisi maksettu kahdeksalta viikolta. Tämä vastaa noin kahta kuukautta (40 työttömyyspäivää). Ansiopäiväraha leikkautuisi edelleen 75 prosenttiin alkuperäisestä ansiopäivärahasta 34 viikon työttömyysjakson jälkeen. 34 viikkoa vastaa noin kahdeksaa kuukautta ja 170 maksettua työttömyyspäivää. Jos ansiopäiväraha olisi esimerkiksi 74,85 euroa päivässä (brutto), se olisi 59,88 €/pv kahden kuukauden työttömyysajan jälkeen ja 56,14 €/pv kahdeksan kuukauden työttömyysjakson jälkeen. Kuukausitasolla porrastaminen leikkaisi ansiopäivärahaa 322 eurolla (br.) kahden kuukauden jälkeen ja 402 eurolla (br.) kahdeksan kuukauden työttömyysajan jälkeen. Ansiopäivärahan määrä ei voisi kuitenkaan alittaa peruspäivärahan tasoa leikkausten jälkeen, vaan sitä maksettaisiin kuitenkin aina vähintään peruspäivärahan suuruisena eli 37,21 euroa päivässä.
Ansiopäivärahan taso palautuisi täydeksi päivärahaksi eli 100 prosentin tasolle sen jälkeen, kun työssäoloehto täyttyisi uudelleen ja päivärahakauden enimmäisaika alkaisi alusta.
Ansiopäivärahan porrastamisen olisi tarkoitus tulla voimaan 2.9.2024. Se ei kuitenkaan koskisi esityksen mukaan niitä työnhakijoita, joilla ansiopäivärahan maksaminen on alkanut 1.9.2024 mennessä, toisin sanoen ansiopäivärahaa on maksettu vähintään yhdeltä päivältä ennen lain voimaantuloa. He olisivat porrastuksen piirissä vasta sen jälkeen, kun työssäoloehto täyttyisi 2.9.2024 jälkeen uudelleen ja päivärahakauden enimmäisaika alkaisi taas alusta. Porrastamista ei tehtäisi myöskään niille työnhakijoille, joille olisi työssäoloehto täyttynyt 1.9.2024 mennessä, mutta päivärahaoikeus alkaisi vasta 2.9.2024 jälkeen esimerkiksi TE-toimiston karenssin, työttömyysturvan omavastuuajan, lomakorvauksen jaksotuksen tai jonkin muun syyn vuoksi.
Palkkatukityön vaikutus työssäoloehtoon
Palkkatukityö kerryttää tällä hetkellä työssäoloehtoa niin, että työskentelyviikoista huomioidaan 75 prosenttia. Jatkossa palkkatukityö ei pääsääntöisesti kerryttäisi enää työssäoloehtoa. Poikkeuksena olisi esityksen mukaan alentuneesti työkykyisen edistämiseksi solmittu palkkatukityö sekä yi 60-vuotiaan pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi sovittu palkkatukityö. Näistä kertyisi työssäoloehtokuukausia, mutta vasta 10 kuukauden työskentelyjakson jälkeen. Ensimmäiseltä 10 työkuukaudelta työssäoloehtoa ei voisi siten kerryttää.
Lakimuutoksen olisi tarkoitus tulla voimaan 2.9.2024.
Ikäsidonnaiset poikkeussäännökset
Hallituksen esityksen mukaan 58 vuotta täyttäneillä ei olisi enää jatkossa suojausta ansiopäivärahan tasossa. Myös 57 vuotta täyttäneiden työllistämisvelvoitteesta oltaisiin luopumassa. Lisäksi oltaisiin luopumassa 60 vuotta täyttäneiden mahdollisuudesta kerryttää työssäoloehtoa työllistymistä edistävässä palvelussa.
Sen sijaan 58 vuotta täyttäneiden oikeus 500 päivään jäisi ennalleen. 58 vuotta täyttäneelle työnhakijalle voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivältä, jos hänellä on työssäoloehdon täyttyessä vähintään viisi vuotta työhistoriaa viimeisen 20 vuoden aikana. Lisäpäiväoikeuteen ei ole myöskään esitetty muutoksia, mutta se on poistumassa asteittain aiemmin tehdyn lakimuutoksen myötä.
Vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttaminen
Vuorotteluvapaan lakkauttamista koskevan esityksen mukaan vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa 1.8.2024. Vuorotteluvapaalle voisi siis jäädä vielä 31.7.2024, jos vuorottelusopimus toimitetaan TE-toimistolle 31.7.2024 mennessä sekä vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä on viimeistään 31.7.2024.