Ansiopäivärahan myöntämiselle voi olla este

Ansiopäivärahan myöntämiselle voi olla erilaisia esteitä. Seuraavaksi on kerrottu tarkemmin, mitkä etuudet tai tilanteet vaikuttavat siihen, ettei ansiopäivärahaa voida myöntää.   

Omavastuuaika

Ansiopäivärahan maksamisessa on omavastuuaika. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahaa voidaan maksaa sen jälkeen, kun olet ollut työttömänä työnhakijana TE-toimistossa yhteensä viittä täyttä työpäivää vastaavan ajan enintään kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Jos ensimmäinen omavastuupäivä on esimerkiksi viikolla 4, on viimeinen omavastuupäivä oltava viikolla 11. Omavastuuaika asetetaan, kun ansiopäivärahaa haetaan ensimmäistä kertaa sekä 26 viikon työssäoloehdon täyttymisen yhteydessä. Tähän on kuitenkin poikkeus. Omavastuuaikaa ei aseteta 26 viikon työssäoloehdon täyttyessä, jos ansiopäivärahan maksaminen alkaa uudelleen vuoden sisällä edellisen enimmäisajan maksamisen alkamiseen verrattuna ja omavastuuaika on myös asetettu silloin. Jos enimmäisaika on alkanut esimerkiksi 1.2.2020, uutta omavastuuaikaa ei aseteta työssäoloehdon täyttyessä, jos uusi enimmäisaika alkaa viimeistään 31.1.2021. 

Omavastuupäiviä voi olla kalenteriviikon aikana enintään viisi. Arkiyhäpäivät käyvät kokonaan työttömillä omavastuupäiviksi. Lomautetuilla arkipyhäpäivät eivät yleensä käy omavastuupäiviksi, koska ko. päiviltä ei yleensä vähennetä palkkaa. Omavastuuaikaa voidaan kartuttaa lomautetuilta sellaisilta kalenteriviikoilta, joissa työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta.   

Korona-aika toi poikkeuksen omavastuuaikaan

Korona-aika on tuonut poikkeuksen omavastuuaikaan. Ansiopäivärahaa on voitu maksaa omavastuuajalta. Jos lomautus on ollut esimerkiksi 13.4.-26.4.2020, omavastuuaika on asetettu ajalle 13.4.-19.4.2020, vaikka olemme maksaneet ansiopäivärahaa samanaikaisesti 13.4.2020 alkaen. Omavastuuaikaa koskeva poikkeuslaki päättyy 31.12.2020. Poikkeuslaki vaikuttaa kuitenkin vielä vuonna 2021 jonkin aikaa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan vielä vuoden 2020 puolella ja sinulle täytyy asettaa omavastuuaika, maksamme ansiopäivärahaa omavastuupäiviltä myös vuoden 2021 puolelle ulottuvilta omavastuupäiviltä. Työttömyyden tai lomautuksen täytyy kuitenkin alkaa ja ansiopäivärahan maksamisen täytyy alkaa viimeistään 31.12.2020, jotta ansiopäiväraha voisi maksaa vuoden 2021 puolelle ulottuvilta omavastuupäiviltä.

Esimerkki:

Lomautus alkaa 21.12.2020. Lomautusta on 3 päivää eli 21.12.-23.12.2020. Seuraava lomautusjakso on 25.1.-29.1.2021. Omavastuuaika asetetaan ajalle 21.12.-23.12.2020 sekä ajalle 25.1.-26.1.2021 (yhteensä 5 päivää). Maksamme ansiopäivärahaa ensimmäisestä lomautuspäivästä (21.12.2020) alkaen ja myös vuoden 2021 puolella olevilta omavastuupäiviltä, koska lomautus ja omavastuuaika on alkanut vuoden 2020 puolella.

Jos omavastuuaika alkaa vuoden 2020 puolella, omavastuuajan keräämisessä ei ole normaalia 8 kalenteriviikon rajaa, mutta 26 viikon työssäoloehto ei saa täyttyä kesken omavastuuajan keräämistä. Siksi omavastuuaika pitää kerätä 26 viikon aikana.

Esimerkki

Ensimmäinen lomautusjakso ja omavastuupäivät ovat olleet 7.12.-8.12.2020. Seuraavien lomautuspäivien ja omavastuupäivien täytyy olla viimeistään toukokuun 2021 aikana, jotta omavastuupäivät täyttyisivät ennen kuin 26 viikon työssäoloehto täyttyy.

Jos ensimmäinen omavastuupäivä ei ole vuoden 2020 puolella, vaan esimerkiksi 1.1.2021, poikkeuslakia ei enää sovelleta. Tällöin palataan normaaliin, jolloin omavastuuaika pitää kerätä 8 peräkkäisen kalenteriviikon aikana ja omavastuuajalta ei makseta ansiopäivärahaa.     

Esimerkki

Olet lomautettu 28.12.-31.12.2020 eli 4 päivää. Maksamme ansiopäivärahaa näiltä neljältä päivältä ja sinulle on kertynyt omavastuupäiviä 4 kappaletta. Seuraava lomautusjakso on 29.3.-1.4.2021, joten omavastuuaika on tullut sinulle täyteen 28.12.-31.12.2020 ja 29.3.2021 päivistä. Maksamme ansiopäivärahaa myös 29.3.2021 päivästä, koska omavastuuajan kartuttaminen on alkanut poikkeuslain aikana eli vuoden 2020 puolella ja 26 viikon työssäoloehto ei ole täyttynyt välissä.  

Esimerkki

Olet lomautettu 28.12.-31.12.2020 eli 4 päivää, joten maksamme ansiopäivärahaa näiltä neljältä päivältä ja sinulle on kertynyt omavastuupäiviä 4 kappaletta. Seuraava lomautusjakso on 5.7.-11.7.2021. Sinulle täyttyy lomautusten välissä 26 viikon työssäoloehto ennen kuin 5 päivän omavastuuaika on täyttynyt kokonaisuudessaan, joten omavastuuajan kerääminen täytyy aloittaa alusta. Ja koska poikkeuslaki ei ole enää voimassa, omavastuuaika asetetaan lomautusajalle 5.7.-11.7.2021 ja ko. ajalta ei makseta ansiopäivärahaa.

Korona-aikana asetettu omavastuuaika 

Omavastuuajalta on maksettu ansiopäivärahaa poikkeuslain vuoksi. Omavastuuajan voimassaoloa koskeva sääntö on kuitenkin ollut voimassa, kuten ennenkin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos omavastuuaika on asetettu ja ansiopäivärahaa on maksettu, uutta omavastuuaikaa ei aseteta työssäoloehdon täyttyessä, jos uusi ansiopäivärahakausi alkaa vuoden sisällä edellisen ansiopäivärahakauden alkamiseen verrattuna ja omavastuuaika on silloin asetettu. 

Esimerkki 

Olet ollut lomautettuna 4.5.-8.5.2020 viisi päivää. Olemme tilastoineet omavastuuajan ko. ajalle ja maksaneet ansiopäivärahaa omavastuuajalta. Seuraava lomautus on 7.1.-17.1.2021. Sinulle on täyttynyt lomautusten välissä 26 viikon työssäoloehto. Uusi päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edelliseen päivärahakauden (4.5.2020) alkamiseen verrattuna, joten sinulle ei aseteta omavastuuaikaa, vaan ansiopäivärahaa voidaan maksaa lomautuksen ajalta. Jos seuraava lomautus olisikin vasta 5.5.2021 alkaen eikä 7.1.-17.1.2021, ansiopäivärahan maksaminen ei alkaisi vuoden sisällä edellisen päivärahakauden alkamiseen (4.5.2020) verrattuna, joten joutuisimme asettamaan viiden päivän omavastuuajan ja omavastuuajalta ei maksettaisi ansiopäivärahaa.   

Ansiopäivärahaa ei myöskään voida maksaa (lista ei ole tyhjentävä), jos

  • saat kokoaikatyön palkkaan perustuvaa lomapalkkaa  
  • et ole työnhakijana TE-toimistossa
  • saat äitiys-, isyys-, tai vanhempainrahaa
  • saat ansionmenetyskorvausta
  • saat kansaneläkelain tai työeläkelakien mukaista vanhuuseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä (huomaa, että tämä eläke ei ole sama asia kuin osittainen varhennettu vanhuuseläke)
  • saat täysiin palvelusvuosiin perustuvaa vanhuuseläkettä
  • suoritat asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta
  • olet päätoiminen opiskelija, eikä ole kyse lyhytkestoisista opinnoista tai työllistymistä edistävästä palvelusta
  • olet alle 17-vuotias
  • olet täyttänyt 65 vuotta. Ansiopäivärahaa voidaan poikkeuksellisesti maksaa myös 65 vuotta täytettyäsi, jos et saa vanhuuseläkettä ja sinut on lomautettu, sinulla on sääestepäiviä tai olet estynyt työskentelemästä muiden työtaistelutoimenpiteiden vuoksi. Päivärahan maksaminen päättyy viimeistään täytettyäsi 68 vuotta.

Oikeuden ansiopäivärahaan voi menettää työmarkkinoilta poissaolon vuoksi

Sinun täytyy olla työmarkkinoilla säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan. Työmarkkinoilla olo tarkoittaa sitä, että olet työssäoloehdon täyttävässä työssä, työllistyt yritystoiminnassa tai olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Jos olet poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, menetät oikeuden ansiopäivärahaan, ellei sinulla ole ollut työttömyysturvassa määriteltyä hyväksyttävää syytä poissaolollesi. Oikeus ansiopäivärahaan palautuu vasta sen jälkeen, kun olet poissaolon jälkeen ollut työssä vähintään 26 viikkoa ja täyttänyt työssäoloehdon tänä aikana. Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi alle kolmevuotiaan lapsesi hoitaminen kotona, päätoiminen opiskelu, asevelvollisuus ja sairauspäiväraha- tai kuntoutustukiaika. Huomaa, että tukipakettiaika ei ole hyväksyttävää syytä olla poissa työmarkkinoilta, joten sinun tulee ilmoittautua TE-toimistoon työnhakijaksi työsuhteen päätyttyä, vaikka saisit tukipaketin.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuus ja ylimääräisen rahasuorituksen maksaminen estävät ansiopäivärahan maksamisen

Työttömyyskassa ei maksa ansiopäivärahaa ajalta, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Jos sinulla on oikeus saada työnantajaltasi irtisanomisajan palkkaa tai -korvausta, mutta olet luopunut tästä joko kokonaan tai olet sopinut esimerkiksi lyhyemmästä irtisanomisajasta kuin mitä se lain tai sopimuksen mukaan olisi, sinulle ei voida maksaa ansiopäivärahaa siltä ajalta, jolta sinulla olisi ollut oikeus saada irtisanomisajan palkkaa tai irtisanomiskorvausta.   

Ansiopäivärahan maksamisen estää myös sellainen työnantajan maksama rahasuoritus (esimerkiksi erokorvaus, tukipaketti tai motivaatiobonus), jonka maksamisen voidaan päätellä johtuvan työsuhteen päättymisestä. Tällöin työttömyyskassa jaksottaa rahasuorituksen viimeisestä työsuhteesta saadun palkan perusteella. Sillä ei ole merkitystä, millä nimellä tai milloin rahasuoritus on maksettu. Työnantaja on esimerkiksi voinut maksaa rahasuoritusta usean kuukauden ajan ennen työsuhteesi päättymistä. Jos rahasuoritus joudutaan tulkitsemaan ylimääräiseksi korvaukseksi, työttömyyskassa laskee kuukausittain maksetut erät yhteen ja jaksottaa koko rahamäärän työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksottaminen tapahtuu siten, että työnantajan maksaman rahasuorituksen määrää verrataan päiväpalkkaan, joka on laskettu samalla periaatteella kuin ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta laskettu päiväpalkka. Jaksotusta varten lasketusta päiväpalkasta ei kuitenkaan tehdä 4,34 prosentin vähennystä, kuten ansiopäivärahan laskennassa tehdään.

Työnhaku on ehdottomasti pidettävä voimassa jaksotusaikana, koska sinun täytyy olla työmarkkinoiden käytettävissä säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan jaksotusajan jälkeen.

Jos olet työssä jaksotuksen aikana tai työt jatkuvat jaksotuksen jälkeen niin, että olet työssä vähintään 26 viikkoa ja täytät työssäoloehdon uudelleen, ansiopäivärahan taso lasketaan tämän työn perusteella, kun ryhdyt saamaan ansiopäivärahaa jaksotusajan ja työn päättymisen jälkeen. 

TE-toimiston karenssit

TE-toimisto voi asettaa eripituisia karensseja eli ajanjakson, jolta ansiopäivärahaa ei voida maksaa, jos olet jollain tavalla itse vaikuttanut työttömyyteesi.

90 päivän karenssin voi saada, jos olet eronnut työstä ilman hyväksyttävää syytä. Jos olet itse aiheuttanut yli viisi päivää kestäneen työsuhteen, on karenssi 60 päivää. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, on karenssi 30 päivää. Jos kieltäydyt yli viisi päivää kestävästä työstä tai sopivasta koulutuksesta ilman hyväksyttävää syytä, on karenssin pituus 60 päivää. 

Jos kieltäydyt työllistymissuunnitelman tai sitä korvaavan suunnitelman laatimisesta tai tarkistamisesta, on karenssin pituus vähintään 30 päivää. Karenssi päättyy sinä päivänä, jona suunnitelma on laadittu tai tarkistettu.

TE-toimisto voi antaa vähintään 15 päivän pituisen karenssin, jos jätät saapumatta suunnitelman laatimis- tai tarkistamistilaisuuteen tai TE-toimisto ei tavoita sinua suunnitelman laatimista tai tarkistamista varten. Karenssi on aina vähintään 15 päivän pituinen, ja se päättyy sinä päivänä, kun sinulle on laadittu suunnitelma tai sitä on tarkistettu.

Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen voi myös johtaa ansiopäivärahan päättymiseen. Ansiopäiväraha voidaan maksaa uudestaan vasta sen jälkeen, kun olet ollut työssä tai koulutuksessa kolme kuukautta.

Jos osallistut työllistymistä edeltävään palveluun (esim. työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kokeilu, työnhakuvalmennus) ansiopäivärahaa maksetaan palvelun ajalta, vaikka TE-toimiston antama karenssi olisi asetettu samalle ajalle.