Työnhakijan asiointi muuttuu TE-toimistoissa ja kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa

06.04.2022

TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa otetaan toukokuun alussa käyttöön työnhakijan asiakaspalvelumalli, jota kutsutaan myös pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi. Mallin tarkoituksena on tukea työnhakijaa yksilöllisesti heti työnhaun alusta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että TE-toimiston tai kuntakokeiluun kuuluvan kunnan asiantuntija järjestää työnhakijan kanssa säännöllisiä tapaamisia, joiden pyrkimyksenä on antaa työnhakijalle hänen tarvitsemaansa tukea ja palveluja työllistymisen edistämiseksi.

Malli sisältää yksilöllisen työnhakuvelvoitteen

Asiakaspalvelumalli koskee kaikkia työnhakijoita. TE-toimiston tai kunnan asiantuntija järjestää työnhakijan kanssa ensimmäisen tapaamisen noin viiden arkipäivän sisällä siitä, kun työnhakija on ilmoittautunut työnhakijaksi. Tapaamisia on ensimmäisen kolmen kuukauden aikana parin viikon välein, ja kolmen kuukauden jälkeen tapaamiskerrat harventuvat kolmen kuukauden välein pidettäviksi.

Työnhakijan kanssa laaditaan ensitapaamisella työllistymissuunnitelma, johon kirjataan asiantuntijan kanssa yhdessä sovitut, työnhakijaa koskevat palvelut. Lisäksi suunnitelmaan kirjataan, kuinka monta työpaikkaa työnhakijan pitää hakea kuukaudessa. Työnhakijan tulisi pääsääntöisesti hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta jokaisen työnhakijan tilanne arvioidaan erikseen. Haettavien työpaikkojen määrä voi siis olla 0-4 kappaletta kuukaudessa työnhakijan tilanteesta riippuen. Tähän vaikuttaa esimerkiksi työnhakijan työkyky sekä hänen työkokemuksensa ja osaamisensa suhteessa alueella olevaan työpaikkatarjontaan.

Lomautetuilla, osa-aikatyöntekijöillä ja omaehtoisia opintoja suorittavilla työnhakijoilla on hieman poikkeuksia velvoitteisiin. Kokonaan lomautetuilla on alkuhaastattelu, mutta häntä koskevat samat työnhakuvelvoitteet kuin kokonaan työtöntä vasta kolmen kuukauden lomautuksen jälkeen. Osittain lomautettua koskevat samat velvoitteet kuin osa-aikatyöntekijää, toisin sanoen työnhakijan pitää hakea yhtä työpaikkaa kolmen kuukauden aikana, mutta velvoite alkaa kolmen kuukauden lomautuksen jälkeen. Omaehtoisia opintoja suorittavan työnhakijan on puolestaan haettava kolmea työpaikka kolmen kuukauden aikana.  

Työnhakija voi itse valita, mitä työpaikkoja hän hakee. Haettavan työn tulee kestää vähintään kaksi viikkoa ja työnhauksi katsotaan muiden muassa hakemukset avoimiin työpaikkoihin ja avoimet työhakemukset sekä yhteydenotot työnantajiin. Haettavan työn tulee myös olla sen kaltainen, että siihen voi perustellusti olettaa työllistyvänsä. TE-toimisto tai kunta saattavat pitkittyneen työttömyysajan jälkeen ehdottaa työpaikkoja, joihin työnhakijan tulee joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta hakea.

Työnhausta täytyy raportoida TE-toimiston verkkopalvelussa säännöllisesti, jotta työttömyyspäivärahan maksaminen ei keskeytyisi tämän vuoksi. Jos työnhakija on hakenut töitä sovitulla tavalla ja toiminut työllistymissuunnitelman mukaan, oikeus työttömyyspäivärahaan jatkuu normaalisti.  

Karenssien pituuksiin muutoksia

TE-toimisto voi asettaa työnhakijalle korvauksettoman määräajan eli ns. karenssin, jos hän ei noudata työnhakuvelvoitettaan. Aikaisemmin tästä seurasi 60 päivän karenssi. Mutta uudessa mallissa työnhakija saa ensin muistutuksen karenssin sijaan, jos hän ei saavu sovittuun tapaamiseen, laiminlyö työllistymissuunnitelman laatimisen tai ei noudata sitä.  Jos työnhakija edelleen laiminlyö velvoitteitaan muistutuksen jälkeen, hän voi saada 7 tai 14 päivän karenssin laiminlyöntien määrästä riippuen.    

Myös muiden karenssien pituudet muuttuvat. Työstä eroamisesta tai varmasta työpaikasta kieltäytymisestä ilman pätevää syytä voi seurata 45 päivän karenssi aiemman 90 päivän sijaan. Jos työsuhde päättyy työnhakijasta johtuvasta syystä, karenssi voi tässä tilanteessa olla 45 päivää, kun se on ollut aiemmin 60 päivää. 30 päivän karenssin voi puolestaan saada, jos työnhakija irtisanoutuu tai aiheuttaa enintään viisi päivää kestävän työsuhteen päättymisen ilman pätevää syytä tai hän kieltäytyy enintään kaksi viikkoa kestävästä työstä.

Työnhakijalta voidaan katkaista työttömyyspäivärahan maksaminen kokonaan, jos hän vuoden aikana toistuvasti jättää noudattamatta työllistymistä edistäviä toimia. Työttömyyspäivärahan maksamista voidaan jatkaa vasta sen jälkeen, kun työnhakija on ollut työssäoloehtoa kerryttävässä työssä tai koulutuksessa vähintään 12 viikkoa.

Velvoitteiden noudattaminen tärkeää

Työnhakijan on tärkeätä pitää työnhaku voimassa ja osallistua sovittuihin tapaamisiin. Hänen on myös tärkeätä noudattaa työllistymissuunnitelmaa ja vastata TE-toimiston tai kunnan lähettämiin selvityspyyntöihin, jotta työttömyyspäivärahan maksaminen ei katkeaisi näiden syiden vuoksi.  

Lisätietoa saa TE-toimistoista tai kokeilukunnista

Tässä jutussa on kerrottu asiakaspalvelumallista vain pääpiirteet, koska käytännön toteutuksesta vastaavat TE-toimistot/kuntakokeiluun kuuluvat kunnat. Mahdolliset kysymykset asiakaspalvelumallin vaikutuksesta omaan tilanteeseen tulee tästä syystä esittää sille taholle, jonka asiakkaana työnhakija on eli TE-toimistolle tai kuntakokeiluun kuuluvalle kunnalle. Työttömyyskassa ei siis pysty vastaamaan mallin soveltamista koskeviin kysymyksiin tai ottamaan kantaa siihen, miten mallia tulisi kunkin työnhakijan kohdalla toteuttaa. Työttömyyskassa saa ainoastaan lausunnot TE-toimistoilta tai kokeilukunnilta ja maksaa työttömyyspäivärahaa lausuntojen perusteella.  

Mallista voi lukea lisää

TE-palvelut.fi