Työttömyysturvasanasto

Ansiopäiväraha

Ansiopäiväraha koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Perusosa on samansuuruinen kuin Kelan maksama täysimääräinen peruspäiväraha (32,40 € vuonna 2017). Ansio-osa on 45 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos palkka on kuukaudessa suurempi kuin 3 078 €, on ansio-osa tämän rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia. Ansio-osan suuruus on sidottu vakuutetun eli päivärahan hakijan palkkatuloihin.

Päiväpalkka lasketaan hakijan palkkatulojen keskiarvosta. Ansiopäivärahan määrittelystä on kerrottu tarkemmin kohdassa ansiopäivärahan määrä. Ansiopäivärahaa voi saada työttömyyskassan jäsen, joka täyttää ansiopäivärahan maksamisen edellytykset, kuten esimerkiksi jäsenyys- ja työssäoloehdon. Ansiopäivärahan arviomäärän voi laskea sähköisessä asiointijärjestelmässä.

Ansiopäivärahan hakeminen internetin kautta

Pro-kassan jäsenet voivat hakea ansiopäivärahaa sähköisesti. Hakemukset täytetään neljän kalenteriviikon tai kuukauden välein. Katso tarkemmat ohjeet kohdasta sähköinen asiointi.

Eläkeputki

Eläkeputki on vakiintunut sanonta työttömyysturvassa. Eläkeputkella tarkoitetaan lisäpäiväoikeutta, eli päivärahan maksamista yli enimmäisajalta. Vuonna 1951–1954 syntyneille jäsenille maksetaan työttömyyspäivärahaa sen kuukauden loppuun, kun hän täyttää 65 vuotta, jos hän on täyttänyt 59 vuotta ennen enimmäismäärän täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkettä kerryttävässä työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1955 tai 1956 syntyneelle jäsenelle maksetaan työttömyyspäivärahaa sen kuukauden loppuun, kun hän täyttää 65 vuotta, jos hän on täyttänyt 60 vuotta ennen enimmäismäärän täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkettä kerryttävässä työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle jäsenelle maksetaan työttömyyspäivärahaa sen kuukauden loppuun, kun hän täyttää 65 vuotta, jos hän täyttää 61 vuotta ennen enimmäismäärän täyttymistä. Lisäksi hänen on täytynyt olla eläkettä kerryttävässä työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana.

Ennen vuotta 1958 syntynyt jäsen voi valita, jääkö hän vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä, vai jatkaako hän lisäpäivillä 65 ikävuoteen asti. 

Jos jäsenelle maksetaan jo lisäpäiviä, häneltä ei enää nollata päiviä eikä ansiopäivärahaa määritellä uudelleen, vaikka hän olisi työssä ja hänelle täyttyisi uusi 26 viikon työssäoloehto lisäpäivien maksamisen aikana.

Jatkohakemus

Jatkohakemuksella tarkoitetaan työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia, jotka täytetään ja lähetetään ensimmäisen hakemuksen jälkeen. Jos ensimmäinen ansiopäivärahahakemus on lähetetty sähköisen asiointijärjestelmän kautta, myös jatkohakemukset täytetään ja lähetetään järjestelmän kautta. Jos ensimmäinen ansiopäivärahahakemus on lähetetty postitse, jatkohakemukset postitetaan jäsenelle kotiin jokaisen maksun yhteydessä. Päivärahaa voi aina hakea jatkohakemuksella, jos päivärahan hakemisessa on ollut enintään kuuden kuukauden tauko esimerkiksi työssäolon vuoksi. Jos päivärahan hakemisessa on ollut yli kuuden kuukauden tauko, päivärahaa haetaan ansiopäivärahahakemuksella. Lomake löytyy myös kassan sähköisestä asiointijärjestelmästä ja lomakesalkusta (Ohjeet -valikko).

Karenssi

Karenssit ovat TE-toimistojen asettamia ajanjaksoja, joilta päivärahaa ei voida maksaa. Karenssin pituus voi olla 30, 60 tai 90 päivää. Työttömyyskassa ei voi vaikuttaa siihen, asetetaanko jäsenelle karenssi vai ei, koska karenssin asettaminen on aina työvoimapoliittinen asia. Jos jäsenelle asetetaan karenssi, TE-toimisto lähettää työttömyyskassalle asiasta työvoimapoliittisen lausunnon. Työttömyyskassa antaa jäsenelle päätöksen lausunnon johdosta. Hakija voi tämän jälkeen valittaa päätöksestä työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle.

Lapsikorotus

Ansiopäivärahaan maksetaan lapsikorotusta. Lapsikorotus maksetaan alle 18-vuotiaasta huollettavasta lapsesta. Lapsikorotuksen määrä on 5,23 euroa yhdestä lapsesta, 7,68 euroa kahdesta lapsesta ja 9,90 euroa kolmesta tai useammasta lapsesta. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotusta.

Omavastuuaika

Omavastuuaika on seitsemää työpäivää vastaava aika. Omavastuuaika asetetaan aina silloin, kun jäsen hakee ensimmäistä kertaa päivärahaa, eli hän on täyttänyt 26 viikon työssäoloehdon. Uusi omavastuuaika asetetaan, kun työssäoloehto täyttyy uudelleen ja uusi päivärahan enimmäisaika alkaa yli vuoden kuluttua edellisen enimmäisajan alkamisesta. 

Omavastuuaika vastaa kokonaan työttömällä seitsemää arkipäivää. Jos jäsen on osa-aikatyössä, omavastuuaikaan lasketaan ”työttömät’ tunnit. Jos jäsenen päivittäinen työaika on 4 tuntia päivässä ja 20 tuntia viikossa ja alan täysiaikainen työ on 37,5 tuntia viikossa, voidaan omavastuuaikaan laskea 3,5 tuntia päivää kohti ja 17,5 tuntia viikkoa kohti. Näitä omavastuutunteja täytyy olla yhteensä 7 x 7,5 tuntia eli 52,5 tuntia (= vastaa kolmea viikkoa), ennen kuin omavastuuaika on täyttynyt.

Palkkatyöntekijä

Palkkatyöntekijäksi katsotaan palkansaaja, jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon. Palkansaajakassan jäseneksi pääsee vain palkansaaja ja ainoastaan palkansaaja voi vakuuttaa itsensä palkansaajakassassa työttömyyden varalle. Huomaa, että puolison omistamassa yrityksessä työskentely ei ole työttömyysturvassa tarkoitettua palkkatyötä (ks. kohta yrittäjyys).

Enimmäisaikalaskurin "nollaus”

Työttömyyskassa ”nollaa” enimmäisaikalaskurin aina sen jälkeen, kun jäsen on ollut työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana työssä vähintään 26 viikkoa. 26 viikon työssäoloehtoa kartuttaa jokainen vähintään 18 tunnin työviikko, josta on maksettu työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy palkan olla kokoaikatyöstä vähintään 1 187 €/kk (v. 2017). Maksetut työttömyyspäivät nollataan aina sen jälkeen kun 26 viikon työssäoloehto on täyttynyt, vaikka työttömyyspäiviä olisi vielä enimmäisaikalaskurissa jäljellä. 

Soviteltu päiväraha

Työttömyyskassa voi maksaa soviteltua päivärahaa, jos jäsenellä on sivutoimista yritystoimintaa, hän on työssä osa-aikaisesti tai hän on kokoaikatyössä enintään kaksi viikkoa. Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin. Nämä edellytykset voi tarkistaa kohdasta yleistä sovitellusta päivärahasta. Soviteltu päiväraha lasketaan siten, että työtulojen 300 euron (suojaosa) ylimenevästä osuudesta huomioidaan puolet. Jos sovittelujakso on neljä viikkoa, suojaosa on 279 euroa. Jos ennakonpidätyksen alainen palkka on esimerkiksi 1 000 €/kk, jäsenen täysimääräisestä päivärahasta vähennetään 350 €/kk (1 000 € - 300 € = 700 € -> 700 €/2 = 350 €). 350 € jaetaan 21,5:llä, jolloin saadaan määrä, joka vähennetään jäsenen täydestä päivärahasta päivää kohti. Tässä tapauksessa jäsenen täysimääräinen päiväraha vähenisi 16,28 € (350 € : 21,5 = 16,28 €) päivää kohti kuukauden ajalle. Palkka ja soviteltua päiväraha kuukaudessa voivat yhteensä olla enintään 100 % päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tästä syystä alle 300 euron tulo voi joissain tilanteissa vaikuttaa ansiopäivärahan määrään.  

Soviteltu päiväraha ja enimmäisajan karttuminen

Enimmäisaika kuluu soviteltua päivärahaa saavalla jäsenellä siten, että kassan maksama soviteltu päiväraha (brutto) jaetaan jäsenen täysimääräisellä ansiopäivärahalla. Näin saadaan enimmäismäärään kertyvien päivien lukumäärä maksettavalta ajalta. Jos kassan maksama brutto on 500 euroa kuukaudessa ja jäsenen täysimääräinen ansiopäiväraha on 50 euroa kuukaudessa, enimmäisaika hidastuu noin puolella eli enimmäisaika kuluu noin 10:llä päivällä kuukaudessa.

Työssäoloehto

Työssäoloehtovaatimus on 26 viikkoa. 26 viikon työssäoloehdon tulee täyttyä työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Työssäoloehdon ei tarvitse täyttyä yhdenjaksoisesta työsuhteesta, vaan työviikkoja voi kerätä esimerkiksi tilapäistöistä. Työssäoloehdon tulee täyttyä kassan jäsenyysaikana. Työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää ns. hyväksyttävästä syystä. Näitä ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, palkaton sairausloma, asevelvollisuus ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Työssäoloehto on edelleen 34 viikkoa, jos jäsen ei ole ollut työssä 29.12.2013 jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa.   

Työssäoloehtoon laskettava työviikko

Työssäoloehtoon lasketaan sellainen kalenteriviikko, jonka aikana jäsen on ollut työssä vähintään 18 tuntia ja palkka on ollut työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikatyön palkan olla vähintään 1 187 kuukaudessa (v. 2017), jotta työ voidaan laskea työssäoloehtoon.

Uusi hakemus

Työttömyyskassa tarvitsee ansiopäivärahahakemuksen aina sen jälkeen, kun jäsen hakee päivärahaa ensimmäistä kertaa tai jos edellisestä päivärahan hakemisesta on kulunut yli kuusi kuukautta. Jos jäsen on työssä vaikkapa kolme kuukautta, jäsen voi hakea päivärahaa jatkohakemuksella.

Vakuutusehto

Vakuutusehto tarkoittaa jäsenyysehtoa eli sitä, että jäsenen täytyy olla työttömyyskassan jäsen vähintään 26 viikkoa ja täyttää tänä aikana työssäoloehto saadakseen ansiopäivärahaa.

Palkkatukityö

Työnantajalle voidaan tietyin edellytyksin myöntää palkkatukea. Palkkatuetusta työstä luetaan 75 % työssäoloehtoon. Jotta 26 viikon työssäoloehto täyttyisi palkkatukityöstä kokonaan, täytyy työn kestää vähintään 35 viikkoa. Sen sijaan työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetystä palkkatukityöstä työssäoloehtoa kertyy täysimääräisesti.   

Palkkatukityön täytyy täyttää työssäoloehdon palkka- ja työaikavaatimukset, jotta työ kelpaa työssäoloehtoon. 

Yrittäjä

Työttömyysturvassa päätoimiseksi yrittäjäksi saatetaan tulkita henkilö, joka työskentelee palkkatyöntekijänä. Esimerkiksi henkilö, joka työskentelee (palkkatyössä) puolison omistamassa yrityksessä, katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi. Siten henkilö ei voi vakuuttaa itseään työttömyyden varalle palkansaajakassassa. Katso tarkemmat määritelmät yrittäjyydestä kohdasta yrittäjyys.

Sivutoiminen yrittäjä voi saada päivärahaa, jos yritystoiminta katsotaan niin pienimuotoiseksi, että toiminta ei estä työmarkkinoiden käytettävissä oloa. Sivutoimisen yrittäjyyden ratkaisee aina TE-toimisto, ei työttömyyskassa.