Ansiopäivärahassa on työskentelyedellytys

Työviikkoja täytyy olla vähintään 26 viikkoa (voimassa 1.9.2024 asti)

Voit hakea työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyys- tai lomautustilanteessa, jos olet täyttänyt työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenyysaikana ja maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta. 

Työssäoloehto tarkoittaa sitä, että olet työskennellyt ennen työttömyyden alkamista vähintään 26 kalenteriviikkoa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin kalenteriviikkona ollut vähintään 18 tuntia. Työviikkoja voi kartuttaa eri pituisissa jaksoissa, kunhan ne ovat kertyneet 28 kuukauden aikana ennen työttömyyttä. 

28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan myös pidentää maksimissaan seitsemän vuotta, jos olet esimerkiksi opiskellut päätoimisesti tai olet ollut vanhempainvapaalla tai saanut sairauspäivärahaa/kuntoutustukea. 

Jos olet siirtynyt kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta Pro-kassan jäseneksi, aikaisemmasta kassasta kertyneet jäsenyys- ja työskentelykaudet ovat seuranneet mukana. Jäsenyys- ja työskentelykaudet eivät ole kuitenkaan siirtyneet, jos sinut on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi.   

Työssäoloehtoon laskettavia työviikkoja ei voida huomioida työstä, jota olet tehnyt saadessasi osasairauspäivärahaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida aikaa, jolta sinulle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.

Työssäoloehtoon huomioidaan työ, josta maksetaan työehtosopimuksen mukainen palkka. Jos työskentelet alalla, jossa ei ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikaisesta työstä maksaa palkkaa vähintään 1 399 euroa (vuonna 2024) kuukaudessa, jotta työviikot voitaisiin huomioida työssäoloehtoon. Työssäoloehtoon lasketaan myös palkallinen vuosiloma, jos lomapalkka on maksettu vähintään 18 viikkotunnin mukaan. Työssäoloehtoa karttuu myös ajalta, jolta olet saanut työnantajaltasi normaalia (ei alennettua) sairausajan palkkaa. Myös lain tai työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaika lasketaan mukaan, vaikka sinulla ei olisi työntekovelvoitetta, jos palkasta on peritty työeläke- ynnä muuta työnantajamaksut. 

Jos olet vähintään 60-vuotias, työssäoloehtoon voidaan laskea myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina olet ollut TE-toimistolle asetetun velvoitteen perusteella järjestetyssä työllistymistä edistävässä palvelussa. Työ- ja elinkeinotoimistolla on velvollisuus järjestää 60 vuotta täyttäneelle työnhakijalle mahdollisuus palkkatuettuun työhön tai työllistymistä edistävään palveluun, jos päivärahojen maksamisen enimmäisaika on tullut täyteen.

Työssäoloehto muuttuu 2.9.2024 alkaen

Työssäoloehto on 2.9.2024 alkaen 12 kalenterikuukautta ja tuloperusteinen (euroistetaan). Muutokset tarkoittavat sitä, että sinun on oltava työssä vähintään 12 kalenterikuukautta saadaksesi ansiopäivärahaa. Palkkaraja on 930 euroa kuukaudessa. Työssäoloehtoa voi kerryttää myös puolikkaina kuukausina, jolloin kaksi puolikkaana kuukausina kertynyttä kalenterikuukautta vastaa yhtä täyttä työssäoloehtokuukautta. Yksi puolikas työssäoloehtokuukausi kertyy sellaiselta kalenterikuukaudelta, jonka ajalta palkkaa maksetaan vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa. Ansiopäivärahaa voi edelleen saada vanhoilla perusteilla eli 26 viikon työskentelyn jälkeen, jos työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan 1.9.2024 mennessä.     

Oikeuden ansiopäivärahaan voi menettää

Voit menettää oikeuden ansiopäivärahaan, jos olet ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ja sinulla ei ole ollut työttömyysturvassa määriteltyä ns. hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissaolollesi. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että et voi saada ansiopäivärahaa ennen kuin olet kartuttanut 26 viikon työssäoloehdon kokonaan uudelleen. Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi sairauspäiväraha- tai kuntoutustukiaika, äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito, päätoiminen opiskelu tai apurahakausi, vuorotteluvapaa ja työllistymistä edistävä palvelu.

Huomaa, että jos saat työnantajaltasi erokorvauksen (taloudellinen etuus), tämä ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, vaikka sinulle ei voida maksaa päivärahaa erokorvauksen ajalta. Säilyttääksesi oikeuden ansiopäivärahaan erokorvauksen jälkeen, sinun täytyy olla työttömänä työnhakijana TE-toimistossa myös erokorvauksen jaksotusaikana. Tästä syystä TE-toimistoon kannattaa ilmoittautua heti työsuhteen päätyttyä.  

Huomaa myös, että osittainen varhennettu vanhuuseläkeaika ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, joten työajan täytyy olla vähintään 18 tuntia viikossa eläkkeen aikana, jotta säilytät oikeuden ansiopäivärahaan mahdollisen lomautuksen tai työttömyyden varalta. Myöskään lisäeläkkeellä oleminen ei ole hyväksytttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. 

Työssäoloehtoon luetaan pääsääntöisesti vähintään 18 tunnin työviikot, mutta joillakin aloilla työssäoloehdon kertyminen poikkeaa tästä (mm. opettajat ja kotityöntekijät). Työttömyyskassasta saa tarkempia tietoja työssäoloehdon karttumisesta näissä tilanteissa. 

Perheyrityksessä työskentely

Voit kartuttaa työssäoloehtoa myös perheyrityksessä, sillä 1.7.2019 jälkeen perheyrityksessä työskentely on katsottu palkkatyöksi. Sinulla ei kuitenkaan saa olla omistusosuutta tai määräysvaltaa perheyrityksestä. Työssäoloehdon pituus on 52 viikkoa ja työviikkojen pitää kertyä 28 kuukauden aikana.

Palkkatuki

Työnantaja voi saada TE-toimiston myöntämää palkkatukea työntekijän työllistämiseen. Palkkatukityöstä hyväksytään työssäoloehtoon 75 prosenttia. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kartuttaaksesi 26 viikon työssäoloehdon palkkatukityöstä, täytyy työviikkoja olla vähintään 35 kappaletta. Lisäksi työn täytyy olla työssäoloehdon täyttävää työtä palkan ja työajan suhteen. Jos palkkatuettu työ on järjestetty työllistämisvelvoitteen perusteella, työssäoloehtoon huomioidaan koko työskentelyaika. TE-toimistosta saa tarkempia tietoja palkkatukityöstä ja työllistämisvelvoitteesta.