Ansiopäivärahassa on työskentelyedellytys
Voit hakea työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa työttömyys- tai lomautustilanteessa, jos olet täyttänyt työssäoloehdon työttömyyskassan jäsenyysaikana ja maksanut jäsenmaksut työskentelyajalta.
Työskentelyvaatimus on 12 kuukautta 2.9.2024 alkaen
Työssäoloehto on 12 kalenterikuukautta ja tuloperusteinen (euroistamismalli). Tämä tarkoittaa sitä, että työssäoloehtoa kertyy maksetun palkan perusteella eikä tehtyjen työtuntien perusteella. Sinun tulee siis olla työssä vähintään 12 kuukautta työttömyyskassan jäsenyysaikanasi ja saada palkkaa vähintään 930 euroa kuukaudessa saadaksesi ansiopäivärahaa. Jos palkkaa on maksettu kalenterikuukauden aikana vähintään 465 euroa, mutta alle 930 euroa, työssäoloehtoa kertyy puolikas kuukausi. Kaksi puolikasta työssäoloehtokuukautta vastaa yhtä kokonaista työssäoloehtokuukautta. 12 kuukauden työssäoloehto voi näin ollen täyttyä esimerkiksi 11 kokonaisesta työssäoloehtokuukaudesta ja kahdesta puolikkaasta työssäoloehtokuukaudesta.
Muunnamme ennen 2.9.2024 kertyneet työssäoloehtoviikot työssäolokuukausiksi siten, että 3–4 työssäoloehtoviikkoa vastaa yhtä kokonaista työssäoloehtokuukautta ja 1–2 työssäoloehtoviikkoa vastaa puolikasta työssäoloehtokuukautta.
Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjakoista tai täyttyä yhdenjaksoisesta työsuhteesta, vaan työssäoloehtokuukausia voi kerätä esimerkiksi tilapäistöistä. Työssäoloehdon tulee kuitenkin täyttyä 28 kuukauden aikana. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää ns. hyväksyttävästä syystä enintään seitsemän vuotta. Hyväksyttäviä syitä tarkastelujakson pidentämiselle ovat esimerkiksi päätoiminen opiskelu, sairauspäiväraha-aika, asevelvollisuus, raskaus- ja vanhempainvapaa ja alle 3-vuotiaan lapsen hoito.
Jos olet siirtynyt kuukauden kuluessa edellisestä työttömyyskassasta Pro-kassan jäseneksi, aikaisemmasta kassasta kertyneet jäsenyys- ja työskentelykaudet ovat seuranneet mukana. Jäsenyys- ja työskentelykaudet eivät ole kuitenkaan siirtyneet, jos sinut on erotettu edellisestä työttömyyskassasta esimerkiksi jäsenmaksujen laiminlyönnin vuoksi.
Työssäoloehtoon ei voida huomioida osasairauspäivärahan ajalta maksettua palkkaa. Työssäoloehtoon ei myöskään voida huomioida työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella alennettua sairausajan palkkaa. Nämä jaksot kuitenkin pidentävät työssäoloehdon 28 kuukauden tarkastelujaksoa.
Työssäoloehtoon huomioidaan palkka, joka on maksettu työehtosopimuksen mukaan. Jos työskentelet alalla, jossa ei ole työehtosopimusta, täytyy kokoaikaisesta työstä maksaa palkkaa vähintään 1 399 euroa (vuonna 2024) kuukaudessa, jotta työstä maksettu palkka voisi kerryttää työssäoloehtokuukausia. Työssäoloehtoa kertyy sellaiselta kuukaudelta, jolta olet saanut työnantajaltasi normaalia (ei alennettua) sairausajan palkkaa tai lomapalkkaa. Myös lain tai työehtosopimuksen mukainen irtisanomisajan palkka lasketaan mukaan, vaikka sinulla ei olisi työntekovelvoitetta, jos palkasta on peritty työeläke- ynnä muuta työnantajamaksut.
Jos olet vähintään 60-vuotias ja osallistut työllistymistä edistävään palveluun, jonka TE-toimisto on ollut velvollinen järjestämään, palvelun ajalta kertyy työssäoloehtokuukausia. Työssäoloehdon pituus on tässä tapauksessa kuusi kuukautta. TE-toimistolla on velvollisuus järjestää mahdollisuus työllistymistä edistävään palveluun, jos velvoite palvelun järjestämisestä syntyy viimeistään 1.9.2024. Saat asiasta tarkempia tietoja TE-toimistosta.
Ansiopäivärahaa voi edelleen saada 26 työviikon perusteella
Ansiopäivärahaa voi edelleen saada vanhoilla perusteilla eli 26 viikon työskentelyn jälkeen, jos 26 viikon työssäoloehto täyttyy kokonaisuudessaan 1.9.2024 mennessä. Sillä ei ole merkitystä, vaikka ansiopäivärahan maksaminen alkaisi vasta 2.9.2024 tai sen jälkeen esimerkiksi omavastuuajan, lomakorvauksen tai taloudellisen etuuden jaksotuksen vuoksi tai jäät esim. raskaus- tai vanhempainvapaalle tai aloitat päätoimisen opiskelun. Huomaa, että mikäli olet työssä tai palkallisella ajalla syyskuun puolella ja saat palkkaa vähintään 465 euroa, olet 12 kuukauden työssäoloehdon piirissä.
Oikeuden ansiopäivärahaan voi menettää
Menetät oikeuden ansiopäivärahaan, jos olet ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta, ja sinulla ei ole ollut työttömyysturvassa määriteltyä ns. hyväksyttävää syytä työmarkkinoilta poissaolollesi. Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että et voi saada ansiopäivärahaa ennen kuin olet kartuttanut 12 kuukauden työssäoloehdon kokonaan uudelleen. Hyväksyttäviä syitä olla poissa työmarkkinoilta ovat esimerkiksi sairauspäiväraha- tai kuntoutustukiaika, raskaus- ja vanhempainvapaa, alle 3-vuotiaan lapsen hoito, päätoiminen opiskelu tai apurahakausi, vuorotteluvapaa ja työllistymistä edistävä palvelu.
Jos olet lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön. mutta saat hylkypäätöksen sairauspäivärahasta, kuntoutustuesta tai työkyvyttömyyseläkkeestä, ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi varmuuden vuoksi hylkypäätöksen saatuasi. Näin tulee toimia siitä syystä, että sairausloma-aika ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, ellei sairausloman ajalta ole maksettu sairauspäivärahaa, kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Hyväksyttäväksi syyksi olla poissa työmarkkinoilta katsotaan vain sellainen aika, jolta on maksettu etuutta työkyvyttömyyden perusteella.
Huomaa, että mikäli saat työnantajaltasi taloudellisen etuuden (esim. erokorvaus), tämä ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, vaikka sinulle ei voida maksaa päivärahaa ajalta, jolle taloudellinen etuus jaksottuu. Jotta säilyttäisit oikeuden ansiopäivärahaan taloudellisen etuuden jälkeen, sinun täytyy olla työttömänä työnhakijana TE-toimistossa myös taloudellisen etuuden jaksotusaikana. Tästä syystä TE-toimistoon kannattaa ilmoittautua heti työsuhteen päätyttyä.
Huomaa myös, että osittainen varhennettu vanhuuseläkeaika ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, joten sinun täytyy olla työssä niin paljon, että palkka ylittää työssäoloehtoon vaadittavan minirajan 930 euroa kuukaudessa. Näin säilytät oikeuden ansiopäivärahaan mahdollisen lomautuksen tai työttömyyden varalta. Myöskään pelkällä lisäeläkkeellä olo ei ole hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta. Sinun tulee tässäkin tapauksessa olla työttömänä työnhakijana TE-toimistossa. Näin säilytät oikeuden päivärahaan, jos lisäeläkettä maksetaan vain tietyn ajan etkä ole vielä oikeutettu vanhuuseläkkeeseen sen jälkeen, kun lisäeläkkeen maksaminen päättyy.
Perheyrityksessä työskentely
Voit kartuttaa työssäoloehtoa perheyrityksessä. Sinulla ei kuitenkaan saa olla lainkaan omistusosuutta tai määräysvaltaa yrityksestä, jossa olet työssä. Työssäoloehdon pituus on edelleen 52 viikkoa, jos yksikin työviikko on kertynyt ajalta ennen 2.9.2024. Jos työssäoloehto kertyy kokonaisuudessaan 2.9.2024 jälkeen tehdystä työstä, on työssäoloehto 12 kuukautta, kuten palkansaajilla. Työssäoloehdon tulee kertyä työttömyyskassan jäsenensä ja 28 kuukauden aikana.
Palkkatuettu työ
Palkkatuetun työn ajalta voi kerryttää työssäoloehtoa, jos palkkatuki on myönnetty alentuneesti työkykyisen tai 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömän työllistämiseen. Tällöin työssäoloehtoa kertyy 10 kuukauden palkkatukiajan jälkeen 75 %:n osuudella. Palkkatukityön tulee näin ollen kestää 26 kuukautta, jotta työssäoloehto kertyisi kokonaan palkkatukityöstä. Muutos tulee voimaan 2.9.2024.
Jos palkkatuettu työ alkaa viimeistään 1.9.2024, työssäoloehtoa kertyy 75 %:n osuudella työn alkamisesta lukien ja työssäoloehdon pituus on kuusi kuukautta. Palkkatukityön tulee siis kestää kahdeksan kuukautta, jotta työssäoloehto tulisi täyteen. Jos on kyse työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetystä palkkatukityöstä, työssäoloehtoa kertyy 100 %:n osuudella koko työsuhteen ajalta. TE-toimistosta saa tarkempia tietoja palkkatuetusta työstä ja työllistämisvelvoitteesta.