Työttömyysturvaan useita muutoksia vuoden 2017 alusta

Flera ändringar i arbetslöshetsskyddet från början av år 2017

Työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan tulee muutoksia 1.1.2017. Tarkennamme ansiopäivärahaan vaikuttavista muutoksista vuoden vaihteen jälkeen näillä sivuilla. Myös työvoimapoliittisia edellytyksiä muutetaan 1.1.2017. Työvoimapoliittisista muutoksista saa tarkempia tietoja TE-toimistoista.

Ansiopäivärahan määrä laskee kaikilla saajilla

Ansiopäiväraha laskee kaikilla ansiopäivärahan saajilla 1.1.2017 alkaen, koska ansiopäivärahan perusosa laskee 32,68 eurosta 32,40 euroon. Perusosan lasku johtuu siitä, että ansiopäivärahan perusosaan vaikuttava kansaneläkeindeksi pienenee lakimuutoksen vuoksi. Muutos pienentää ansiopäivärahaa muutamilla euroilla kuukaudessa. Esimerkiksi 2 500 euron perustepalkalla ansiopäivärahaa maksetaan vuonna 2017 noin 3,70 euroa vähemmän kuukaudessa. Myös lapsikorotukset pienenevät muutamilla senteillä päivää kohti.

Korotettu ansio-osa pienenee ja sen maksaminen pitkän työhistorian perusteella päättyy

Korotettu ansio-osa pienenee laskentasäännön muutoksen vuoksi. Tämä pudottaa kaikilla korotetun ansio-osan saajilla ansiopäivärahan tasoa 1.1.2017 alkaen. Esimerkiksi 2 500 euron perustepalkalla ansiopäivärahaa maksetaan 1.1.2017 alkaen lähes 54 euroa vähemmän kuukaudessa.

Pitkän työhistorian perusteella maksettavasta korotetusta ansio-osasta luovutaan. Jos työsuhde on päättynyt viimeistään 31.12.2016, työnhakijalle voidaan edelleen maksaa korotettua ansio-osaa, jos hän täyttää sen saamisen ehdot. Korotetun ansio-osan maksaminen päättyy kuitenkin 30.6.2017, vaikka korotetun ansio-osan maksupäiviä olisi vielä jäljellä. Työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksetaan edelleen korotettua ansio-osaa.

Liikkuvuusavustus

Uusi liikkuvuusavustus korvaa työttömyyspäivärahan saajalle matka- tai muuttokustannuksia silloin, kun työmatka päivässä on yhteensä yli kolme tuntia tai osa-aikatyön kohdalla yli kaksi tuntia. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan suuruinen (n. 700 € / kk) ja sitä maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan. Työsuhteen on aina kestettävä vähintään kaksi kuukautta. Ansiopäivärahan saajille liikkuvuusavustuksen maksaa työttömyyskassa, peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saaville Kela. Liikkuvuusavustusta täytyy hakea ennen työsuhteen alkamista. HUOM! Jos sinulla on alkamassa 2.1.2017 työ, johon voisit mahdollisesti hakea liikkuvuusavustusta, katso tarkemmat ohjeet kassan sivuilta www.prokassa.fi

Enimmäisaika lyhenee

Ansiopäivärahan enimmäisaika lyhenee 500 päivästä 400 päivään. Jos työnhakijalla on enintään kolmen vuoden työhistoria, enimmäisaika lyhenee 300 päivään. Enimmäisaika säilyy 500 päivänä niillä työnhakijoilla, jotka täyttävät työssäoloehdon 58 vuotta täytettyään, ja jotka ovat työskennelleet viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana. Uudet enimmäisajat koskevat niitä työnhakijoita, joilla ensimmäinen maksettava päivä enimmäisaikalaskurista on 1.1.2017 tai sen jälkeen.

Omavastuuaika pitenee seitsemään päivään

Omavastuuaika pitenee nykyisestä viidestä päivästä seitsemään päivään. Seitsemän päivän omavastuuaika koskee niitä työnhakijoita, joiden omavastuuaika alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Jos omavastuuajasta voidaan asettaa yksikin päivä vuoden 2016 puolelta, on omavastuuaika edelleen viisi päivää.

Työllistämisvelvoite laajenee 60 vuotta täyttäneisiin työnhakijoihin

60 vuotta täyttäneet työnhakijat pääsevät kunnan työllistämisvelvoitteen piiriin. Tähän asti työllistämisvelvoite on koskenut 57-59-vuotiaita. 60 vuotta täyttänyt työnhakija voi myös jatkossa kartuttaa työssäoloehtoa työllistämisvelvoitteen mukaisessa työllistymistä edistävässä palvelussa.

Kulukorvausta ei makseta enää omaehtoiseen opiskeluun

Kulukorvausta ei enää makseta työllistymistä edistäviin palveluihin kuuluvien omaehtoisten opintojen ajalta. Muutos koskee opintoja, jotka aloitetaan 1.1.2017 tai sen jälkeen. Ennen muutosta alkaneisiin opintoihin kulukorvausta maksetaan edelleen.

Lyhyen päätoimisen yritystoiminnan ajalta ansiopäivärahaa

Vuoden alusta enintään kaksi viikkoa kestävän päätoimisen yritystoiminnan ajalta maksetaan soviteltua päivärahaa, jossa on huomioitu yritystulon vaikutus. Aiemmin soviteltua päivärahaa on voitu maksaa vain sivutoimisen yritystoiminnan ajalta. Päätoiminen yritystoiminta on estänyt päivärahan maksamisen.

Palkanalennus tuotannollisista ja taloudellisista syistä ei vaikuta ansiopäivärahaan

Tuotannollisista ja taloudellisista syistä tehty määräaikainen palkanalennus ei vaikuta ansiopäivärahan määrään. Muutos vaikuttaa ansiopäivärahan laskemiseen siten, että se lasketaan palkanalennusta edeltävän palkan mukaan.

Työssäoloehdon karttuminen palkkatukityöstä muuttuu

Palkkatukityö tarkoittaa työtä, jonka palkkakustannuksiin työnantaja on saanut tukea TE-toimistolta. 1.1.2017 tai sen jälkeen alkaneesta palkkatukityöstä vain 75 % lasketaan työssäoloehtoon. Täyttääkseen 26 viikon mittaisen työssäoloehdon työnhakijan täytyy työskennellä palkkatukityössä vähintään 35 viikkoa.
Työssäoloehto karttuu kuitenkin jatkossakin täytenä, jos palkkatukityö on järjestetty ikääntyneitä koskevan työllistämisvelvoitteen perusteella.

Määräaikainen rekrytointikokeilu

Uutena työkokeilun muotona on rekrytointikokeilu. Kokeilu on voimassa väliaikaisesti vuosina 2017-2018. Rekrytointikokeilu tarkoittaa sitä, että työnhakija ja työnantaja voivat selvittää, sopiiko työnhakija tiettyyn työhön. Kokeilu on vapaaehtoinen. Sillä ei ole vähimmäiskestoa tai -laajuutta, mutta se voi kestää enintään kuukauden. Poissaoloilla ei ole vaikutusta työttömyysturvaan, joten niistä ei tarvitse ilmoittaa työttömyyskassaan. Rekrytointikokeilun voi myös lopettaa ilman seurauksia. Jos työnantaja palkkaa rekrytointikokeiluun osallistuneen työnhakijan kokeilun jälkeen, kokeiluaika vähennettäisiin koeajasta. Rekrytointikokeilun ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole työllistymistä edistävä palvelu, joten kokeilun ajalta ei makseta kulukorvausta tai korotettua ansio-osaa.

Työvoimapoliittiset muutokset

Työnhakijan määräaikaishaastattelut

TE-toimistot järjestävät jatkossa työnhakijan haastattelun kolmen kuukauden välein.

Työn vastaanottovelvollisuuteen tiukennuksia

Työnhakijalla ei enää ole kolmen kuukauden ammattitaitosuoja-ajan jälkeen pätevää syytä kieltäytyä tarjotusta kokoaikaisesta työstä, vaikka työstä maksettava palkka jäisi pienemmäksi kuin työttömänä ollessa maksettu työttömyysetuus.Jos työnhakija kieltäytyy varmasta työpaikasta, hänelle asetetaan 90 päivän korvaukseton määräaika (ns. karenssi) nykyisen 60 päivän korvauksettoman määräajan sijasta. Korvaukseton määräaika alkaa vasta 30 päivän kuluttua työstä kieltäytymisestä.Oman auton käyttämistä työmatkoihin edellytetään myös työssäkäyntialueen ulkopuolella. Oman auton hankkimista ei kuitenkaan edellytetä.Työnhakijat velvoitetaan osallistumaan pääsääntöisesti kaikkiin heille tarjottuihin palveluihin, vaikka palvelusta ei olisi sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sen korvaavassa suunnitelmassa.

Flera ändringar i arbetslöshetsskyddet från början av år 2017

Det blir ändringar från 1.1.2017 i den inkomstrelaterade dagpenningen som arbetslöshetskassan betalar. Också de arbetskraftspolitiska förutsättningarna ändras 1.1.2017. Vi meddelar närmare efter årsskiftet på kassans webbplats www.prokassa.fi om ändringarna som påverkar inkomstrelaterad dagpenning. Närmare information om de arbetskraftspolitiska ändringarna får man från arbets- och näringsbyråerna.

Inkomstrelaterade dagpenningen minskar för alla sökande

Den inkomstrelaterade dagpenningen minskar för alla sökande från 1.1.2017 till följd av att den inkomstrelaterade dagpenningens grunddel sjunker från 32,68 euro till 32,40 euro. Minskningen av grunddelen beror på att folkpensionsindexet, som påverkar grunddelen, minskar på grund av lagändring. Ändringen minskar den inkomstrelaterade dagpenningen med några euro i månaden. Med till exempel en lön på 2 500 euro som grund för dagpenningen, betalas i inkomstrelaterad dagpenning ungefär 3,70 euro mindre i månaden år 2017. Barnförhöjningarna minskar också med några cent per dag.

Förhöjd förtjänstdel minskar och utbetalning av den på basis av lång arbetshistoria upphör

Den förhöjda förtjänstdelen minskar till följd av att regeln för uträkning av den ändras. Det här sänker den inkomstrelaterade dagpenningens nivå från 1.1.2017 för alla dem som får förhöjd förtjänstdel. Med till exempel en lön på 2 500 euro som grund för dagpenningen, betalas nästan 54 euro mindre per månad i inkomstrelaterad dagpenning från 1.1.2017.

Den förhöjda förtjänstdelen på basis av en lång arbetshistoria slopas. Om anställningsförhållandet upphört senast 31.12.2016, kan till den sökande fortfarande betalas förhöjd förtjänstdel, om han eller hon uppfyller villkoren för att få den. Utbetalningen av förhöjd förtjänstdel upphör likväl 30.6.2017, fastän det skulle finnas kvar betalningsdagar för den förhöjda förtjänstdelen. För tiden för sysselsättningsfrämjande service betalas fortsättningsvis förhöjd förtjänstdel.

Rörlighetsunderstöd

Det nya rörlighetsunderstödet ersätter rese- och flyttkostnader för den som får arbetslöshetsdagpenning, då arbetsresan per dag är sammanlagt över tre timmar eller över två timmar vid deltidsarbete. Rörlighetsunderstödet är lika stort som grunddagpenningen (ca 700 € / månad) och det betalas beroende på anställningsförhållandets längd i högst två månader. Anställningsförhållandet ska alltid räcka minst två månader. Arbetslöshetskassan betalar rörlighetsunderstödet till dem som får inkomstrelaterad dagpenning och Fpa till dem som får grunddagpenning och arbetsmarknadsstöd.

Man ska ansöka om rörlighetsunderstödet före anställningsförhållandet börjar. OBS! Om du har ett arbete som du börjar 2.1.2017 och som du eventuellt kunde ansöka om rörlighetsunderstöd för, se närmare anvisningar på kassans sidor.

Maximitiden förkortas

Maximitiden för inkomstrelaterad dagpenning förkortas från 500 dagar till 400 dagar. Om den arbetssökande har högst tre års arbetshistoria, förkortas maximitiden till 300 dagar. Maximitiden kvarstår som 500 dagar för de arbetssökande som uppfyller arbetsvillkoret efter att ha fyllt 58 år och som arbetat fem år under de senaste 20 åren. De nya maximitiderna gäller de arbetssökande för vilka den första dagen som ska betalas av maximitidsräknaren är 1.1.2017 eller senare.

Självrisktiden förlängs till sju dagar

Självrisktiden förlängs från nuvarande fem dagar till sju dagar. Sju dagars självrisktid gäller de arbetssökande, vilkas självrisktid börjar 1.1.2017 eller senare. Om ens en dag av självrisktiden kan placeras till 2016 års sida, är självrisken fortfarande fem dagar.

Sysselsättningsskyldigheten utvidgas till 60 år fyllda arbetssökande

60 år fyllda arbetssökande kommer att omfattas av kommunernas sysselsättningsskyldighet. Hittills har sysselsättningsskyldigheten gällt 57–59-åringar. Arbetssökande som fyllt 60 år kan också i fortsättningen intjäna arbetsvillkor i sysselsättningsfrämjande service i enlighet med sysselsättningsskyldigheten.

Kostnadsersättning betalas inte längre för frivilliga studier

Kostnadsersättning betalas inte längre för tiden för frivilliga studier som hör till sysselsättningsfrämjande service. Ändringen gäller studier som inleds 1.1.2017 eller senare. Kostnadsersättning betalas fortfarande för studier som inletts före ändringen.

Inkomstrelaterad dagpenning under tiden för kort företagsverksamhet som huvudsyssla

Från början av året betalas jämkad dagpenning för företagsverksamhet som huvudsyssla som varar högst två veckor, i vilken beaktats företagsinkomstens inverkan. Tidigare har jämkad dagpenning kunnat betalas bara för tid då företagsverksamhet varit bisyssla. Företagsverksamhet som huvudsyssla har hindrat betalning av dagpenning.

Lönesänkning av ekonomiska orsaker och produktionsorsaker inverkar inte på inkomstrelaterad dagpenning

Tidsbestämd lönesänkning som gjorts av ekonomiska orsaker och produktionsorsaker inverkar inte på den inkomstrelaterade dagpenningens belopp. Ändringen påverkar uträkningen av inkomstrelaterad dagpenning så att den räknas enligt lönen före lönesänkningen.

Intjänande av arbetsvillkor vid lönesubventionerat arbete ändrar

Lönesubventionerat arbete är arbete för vilkas lönekostnader arbetsgivaren fått stöd från arbets- och näringsbyrån. Av lönesubventionerat arbete som börjar 1.1.2017 eller senare räknas bara 75 % till arbetsvillkoret. För att uppfylla arbetsvillkoret på 26 veckor måste den arbetssökande arbeta minst 35 veckor i lönesubventionerat arbete.
Arbetsvillkor intjänas likväl också i fortsättningen som fullt, om det lönesubventionerade arbetet ordnats på basis av skyldigheten att sysselsätta åldrande.

Temporär rekryteringsprövning

Som ny form av arbetsprövning införs rekryteringsprövning. Prövningen är tillfälligt i kraft åren 2017–2018. Rekryteringsprövning betyder att den arbetssökande och arbetsgivaren kan utreda om arbetssökanden passar för ett visst arbete. Prövningen är frivillig. Den har inte minimilängd eller -omfattning, men kan räcka högst en månad. Frånvaron inverkar inte på arbetslöshetsskyddet, så man behöver inte meddela om den till arbetslöshetskassan. Rekryteringsprövningen kan också avslutas utan följder. Om arbetsgivaren efter prövningen anställer den arbetssökande som deltagit i rekryteringsprövningen, avdras prövningstiden från prövotiden. Under tiden för rekryteringsprövning betalas arbetslöshetsersättning. Det är ändå inte fråga om sysselsättningsfrämjande service, så det betalas inte kostnadsersättning eller förhöjd förtjänstdel under prövningen.

Arbetskraftspolitiska förändringar

Periodiska intervjuer av arbetssökande

Arbets- och näringsbyråerna ordnar i fortsättningen intervju av arbetssökande med tre månaders mellanrum.

Åtstramningar i skyldigheten att ta emot arbete
§ Arbetssökande har inte längre giltig orsak att efter yrkesskyddet på tre månader neka till erbjudet heltidsarbete, fastän lönen för arbetet skulle bli mindre än arbetslöshetsförmånen som arbetslös.
§ Om arbetssökande nekar till säker arbetsplats, åläggs han eller hon en 90 dagars period utan ersättning (s.k. karens) mot nuvarande 60 dagar utan ersättning. Karensen börjar först 30 dagar från det man nekat till arbetet.
§ Användning av egen bil för arbetsresor förutsätts även utanför arbetspendlingsregionen. Det förutsätts likväl inte att man skaffar egen bil.
§ Arbetssökande förpliktas att regelbundet delta i all till dem erbjuden service, fastän det inte skulle ha avtalats om servicen i sysselsättningsplanen eller planen som ersätter den.